Nuoret saavat alkoholia aiempaa useammin vanhemmiltaan

Koululaistutkimusten ja kouluterveyskyselyiden mukaan alaikäiset saavat alkoholia yleisimmin kavereiden kautta. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  

Alaikäisten alkoholinkäyttö on vähentynyt jo pitkään, mutta väkevien alkoholijuomien osalta käyttö on todennäköisesti nyt kääntynyt nousuun, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo. Tuoreen nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän koululaistutkimuksen mukaan entistä useampi alaikäinen kokee väkevien alkoholijuomien hankkimisen olevan helppoa.

”Se, miten helpoksi alkoholijuomien hankkiminen koetaan, on useiden tutkimusten mukaan suoraan yhteydessä kulutukseen. Sen sijaan niiden nuorten osuus, jotka kokevat mietojen alkoholijuomien hankkimisen olevan helppoa, on viime vuosina jonkin verran pienentynyt.”

Koululaistutkimusten ja kouluterveyskyselyiden mukaan alaikäiset saavat alkoholia yleisimmin kavereiden kautta. Kaverit saattavat olla täysi-ikäisiä tai he saavat juomia muilla keinoilla.

Kavereiden kautta juomien saaminen näyttää kuitenkin vähentyneen, mikä voi Raitasalon mukaan liittyä siihen, että alkoholia käyttäviä ja näin ollen sitä muille välittäviä kavereita on ylipäätään entistä vähemmän.

Sen sijaan nuoret saavat aiempaa useammin alkoholia vanhemmiltaan joko niin, että vanhemmat tarjoavat alkoholia omassa seurassaan tai ostavat ja antavat sitä nuorelle.

”Vanhemmat mahdollisesti ajattelevat, että he opettavat sivistyneitä juomatapoja lapselle tarjoamalla pieniä määriä omassa seurassaan. Taustalla voi olla myös ajatus, että kun nuori joka tapauksessa oletettavasti juo, on ikään kuin turvallisempaa, että vanhempi hankkii sen alkoholin sen sijaan, että se hankitaan joltain epämääräiseltä välittäjältä.”

Raitasalon mukaan on kuitenkin yleistä, että nuoret hankkivat vanhemmilta saadun alkoholin lisäksi juomia myös muuta kautta. Kerralla käytössä oleva alkoholimäärä on usein siis entistä suurempi, kun siihen yhdistetään myös vanhempien ostamat juomat.

Lisäksi on tutkimusnäyttöä siitä, että niille nuorille, jotka saavat kotona vanhempiensa tarjoamaa alkoholia, kehittyy todennäköisemmin myöhemmin alkoholinkäytön ongelmia.

Alaikäiset saavat entistä useammin alkoholia myös erilaisilta välittäjiltä. Raitasalon mukaan on hyvin todennäköistä, että alkoholia hankitaan myös somen kautta.

”Nykyisin on tavallista, että somealustoilla pyörii kaikenlaisia välittäjiä ja somesta hankitaan kaikkea mahdollista; vapea (sähkötupakkaa), kannabista ja mitä ikinä. Aiemmin notkuttiin enemmän fyysisesti jossain kaupan kulmalla ja pyydettiin tuntemattomia hakemaan.”

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n alkuvuodesta julkaistun nettikyselyn ja selvityksen mukaan monet 15–17-vuotiaista suomalaisista saavat alkoholinsa juuri sosiaalisen median kanavien kautta.

S-ryhmän kaupoissa oli viime vuonna yhteensä yli 115  000 sellaista ikärajavalvontatapahtumaa, jossa myyjä kieltäytyi myymästä alkoholijuomia sen takia, että asiakkaalla ei ollut näyttää henkilöllisyystodistusta, kertoo S-ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi.

”Siitä ei ole tietoa, kuinka suuri osa näistä asiakkaista on ollut alle 18-vuotiaita. Ikärajavalvonnassa paperit kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä asiakkailta.”

Tiukan ikärajavalvonnan vuoksi Ristaniemi pitää "hyvin epätodennäköisenä", että alaikäiset onnistuisivat itse ostamaan alkoholia kaupoista. Kaiken kaikkiaan henkilöllisyystodistusta kysyttiin S-ryhmän kaupoissa viime vuonna lähes 26 miljoonaa kertaa.

S-ryhmä testaa ikärajavalvonnan tehokkuutta koeostokierroksilla, joissa 18 vuotta täyttäneet koeostajat ostavat alkoholia. Koeostokierroksilla paperit on kysytty kauppaketjun mukaan yli 90 prosentin varmuudella.

Välitysepäilyjä, joissa myyjä jätti alkoholijuomat myymättä, koska epäili täysi-ikäisen välittävän alkoholia alaikäisille, oli viime vuonna S-ryhmän kaupoissa muutamia tuhansia.

Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt 2000-luvun alusta asti. Taustalla voi olla useita selittäviä tekijöitä, kertoo THL:n Raitasalo.

”Esimerkiksi riskikäsityksissä on tapahtunut muutos, eli nuoret liittävät aiempaa enemmän riskejä alkoholinkäyttöön – sekä humalajuomiseen että säännöllisempään, pienempien annosten juomiseen. Riskikäsitysten on todettu olevan yhteydessä myös omaan kulutukseen.”

Alaikäisten alkoholinkäyttöön vaikuttaa myös se, kuinka hyvin vanhemmat ovat perillä siitä, missä ja kenen kanssa heidän nuorensa viettävät aikaa. Vanhemmat ovat Raitasalon mukaan petranneet tässä asiassa, eli he ovat paremmin perillä nuortensa tekemisistä ja ajankäytöstä.

Raitasalo arvelee myös, että suomalaisnuorilla on entistä enemmän vaativia ja aikaa vieviä harrastuksia, eikä tavoitteellinen harrastaminen sovi yhteen ainakaan kovin runsaan alkoholinkäytön kanssa.

”Myös erilaisilla peleillä voi olla tärkeä rooli nuoren elämässä, ja alkoholinkäyttö voi jopa häiritä pelisuoritusta. Sosiaaliset kontaktit ovat entistä enemmän somessa, ja sosiaalisuutta pystytään tyydyttämään ja uusia kontakteja solmimaan ilman, että tarvitsee välttämättä mennä jonnekin pussikaljojen kanssa hengailemaan.”

Raitasalon mukaan mediassa käydään usein keskustelua siitä, miten huumeet ovat korvanneet nuorten alkoholinkäyttöä, mutta tällaisesta ei ole tutkimusnäyttöä. Alaikäisten nuorten huumeidenkäyttö ei ole viime vuosina juuri lisääntynyt – toisin kuin nuorilla aikuisilla.

Ne alaikäiset nuoret, jotka käyttävät esimerkiksi kannabista, käyttävät yleensä myös alkoholia, eli kannabis on ennemmin tullut alkoholin rinnalle kuin sen tilalle.