Parhaimmillaan hengen pelastavia sydäniskureita löytyy tuhansia ympäri Suomen, mutta valtaosa niistä on iltaisin lukittujen ovien takana

Maallikkokäyttöön tarkoittu sydäniskuri opastaa käyttäjäänsä. Elektrodit kiinnitetään kehoon tarralla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ympäri Suomea löytyy tuhansia siviilikäyttöön tarkoitettuja defibrillaattoreita, eli sydäniskureita, joilla maallikko voi parhaimmillaan pelastaa sydänpysähdyksen saaneen henkilön.

Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluodon mukaan viiden minuutin sisällä sydänpysähdyksestä aloitettu elvytys ja sydäniskurilla annettu isku jopa kolminkertaistaa sydämenpysähdyksen saaneen henkilön mahdollisuudet selviytyä pelkkään paineluelvytykseen verrattuna.

Valtaosa äkillisen sydänpysähdyksen saavista kärsii vaarallisesta rytmihäiriöstä, jonka pysäyttämiseen tarvitaan sydäniskurin antama sähköisku.

Laite tulkitsee iskun tarpeen itse, eikä sen käyttämisestä siksi voi olla haittaa tai vaaraa potilaalle.

Siihen kykeneviä maallikkokäyttöön tarkoitettua laitteita on merkitty sydänliiton ylläpitämään defi.fi-palveluun, josta löytyy runsaat 9 300 laitetta.

”Ihan varmasti sieltä puuttuu vielä paljon laitteita, mutta uskon että lähempänä totuutta ollaan nyt kuin vielä muutama vuosi sitten”, Blek-Vehkaluoto sanoo.

Defibrillaattorin sijainti voi olla merkitty myös kansainvälisellä tunnuksella. Kuva: Jarkko Sirkiä

Monet sydäniskureista kuitenkin sijaitsevat sellaisissa tiloissa, jotka ovat ilta- ja yöaikaan lukittuina.

”Ylivoimaisesti suurin osa on tällaisia laitteita”, Blek-Vehkaluoto kertoo.

”Pienemmillä paikkakunnilla tähän on ehkä havahduttu, ehkä siksi että siellä sydänturvallisuuden kehittäminen on aloitettu ihan alusta.”

Akkunsa vuoksi sydäniskuri tulee säilyttää lämmitetyssä tilassa. Esimerkiksi rakennuksen ulkoseinään kiinnitettäessä se vaatii siis erillisen lämmitetyn kaapin. Se, ja pelko mahdollisesta ilkivallasta hidastavat kaiken aikaa saatavilla olevien sydäniskurien yleistymistä.

”Ilkivalta on kuitenkin hyvin harvinaista. Meillä on tiedossa vain kaksi tapausta, kun sydäniskurien luvatonta viemistä on yritetty”, Blek-Vehkaluoto sanoo.

Esimerkiksi sydänliiton tiloissa asia on ratkaistu niin, että rakennuksen ulkoseinässä on kaappi, jonka avaaminen laukaisee paikallisen hälytyksen.

Ilta-aikaisen saavutettavuuden lisäksi ongelma sydäniskureiden löytämiselle voi olla se, etteivät niiden tiedot välttämättä ole ajan tasalla.

Sydänliiton defi.fi-palvelu ja 112 Suomi -sovellus kertovat lähimmän laitteen sijainnin, mutta niiden tiedot pohjautuvat laitteen haltijoiden omaan ilmoitukseen.

Blek-Vehkaluodon mukaan palvelu lähettää laitteen ilmoitetulle yhteyshenkilölle vuosittain sähköpostin, jossa pyydetään vahvistamaan tietojen ajantasaisuus, mutta vastaavan henkilön tai sähköpostin vaihtuessa tiedot laitteen sijainnin muutoksesta voivat jäädä päivittämättä.

Lisää tietoa aiheesta löytää Sydänliiton ylläpitämältä elvytyssivustolta.