vieraskolumni Suunta eteenpäin
Politiikan kieleen tuli uusi termi heti vaalipäivää seuraavana päivänä: Punavuoren kupla.
Helsingin Sanomien haastattelussa tv:stä tuttu näyttelijä Krista Kosonen totesi, ettei hän tunne ketään, joka olisi äänestänyt persuja. Kosonen totesi myös, ettei vaalitulos edusta hänen Suomeaan. Maakunnista tuli heti vastaus: Kosonen elää Punavuoren bistrojen ja viinitupien kuplassa, eristettynä reaalimaailmasta.
Samassa lehtijutussa vasemmistolainen kirjailija Pirkko Saisio arveli, että Suomen intelligentsiaa ja älymystöä on vain vihreissä ja vasemmistoliitossa.
Näiden kahden tunnetun kulttuurivaikuttajan lausumat alkoivat elää sosiaalisessa mediassa. Keskustelua auttoi vielä Ilta-Sanomien päätoimittajan Ulla Appelsinin kolumni (IS 22.4), jossa hän totesi, että ”on eri asia vastustaa jonkun puolueen kannanottoa kuin halveksia niitä suomalaisia, jotka käyttävät pyhintä oikeuttaan: äänioikeutta”.
Sosiaalisen median keskustelussa tuli selkeästi esille, että Suomi on kahtia jakautunut. On Helsingin älymystö, joka elää kulttuurista ja kulttuurissa, ja on kepun ja persujen maakuntien Suomi, joka elää metropolin siivellä.
Sosiaalista mediaa seuratessa tuntui siltä, että Suomi on oikeasti siirtynyt toista sataa vuotta ajassa taaksepäin, aikaan ennen itsenäisyyttä, jolloin suurin osa kansasta asui maaseudun savupirteissä kaukana kaupunkien keinovaloista, kulttuureista ja paperille painetuista sanomalehdistä. Ja samassa asennossa Suomi elää vieläkin.
Onneksi maa ei ole niin jakautunut kuin media antaa ymmärtää. Maamme on moniarvoinen ja moderni yhteiskunta, jolla on omat vaikeutensa ja haasteensa. Suomi on siirtynyt poliittisesti uuteen aikaan, jota ei voi kuvata vain perinteisillä puolue- tai aaterakenteilla.
Viime vaaleista alkanut perussuomalaisten jytky sai jatkoaikaa. Yli puoli miljoonaa äänioikeutettua antoi tukensa Soinin politiikalle.
Vaikka persujen poliittinen suosio nojaa pitkälti maahanmuuttovastaisuuteen, lienee jatkojytkyn kohdalla kuitenkin kysymys myös protestista yhteiskunnan nykymenolle, tuloerojen kasvulle, kasvavalle työttömyydelle ja EU-politiikalle. Protestin mahdollistivat liikkuvat äänestäjät.
Edellisissä vaaleissa jytkyllä koulutettiin jätevesiasetukseen ja vaalirahoitukseen hirttäytynyttä keskustaa. Näissä vaaleissa Soinin koulussa olivat demarit, kokoomus ja vasemmistoliitto. Yhteiskunnan haasteet ovat pysyneet samana: poliitikkojen on pystyttävä ratkaisemaan suurtyöttömyys, valtiontalouden huono kunto ja sote.
Yhteiskunnan ylösajoon löytyy takuulla ratkaisuja, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Nykyinen hallitus halusi rakentaa yhteiskunnan keskitetylle hallinnolle, jossa kirkkain kruunu on loistava metropoli. Vaalivoittaja keskusta tarjoaa ratkaisuksi luonnonvarojen hyötykäyttöä ja tehokkaampaa hallintoa. Uuden hallituksen on pystyttävä hoitamaan koko maan tarpeet, mutta sen on otettava tosissaan vaalituloksen esittämä yhteiskunnallinen haaste.
Mitkä puolueet muodostavat hallituksen? Todennäköisesti ne puolueet, jotka saivat kansalta riittävän tukevan valtakirjan ja pääsevät selkeään sopimukseen hallituksen strategisista tavoitteista tälle vaalikaudelle, ja jotka luottavat toisiinsa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
