Digihoidot ovat tulossa osaksi arjen terveydenhuoltoa − yksi seikka selittää, miksi uusia hoitomuotoja tarvitaan
Terveydenhuollossa otetaan ensiaskelia kohti mallia, jossa digihoidot täydentävät perinteisiä lääkereseptejä.
Hankkeessa edistetään hoitoja, jotka voidaan toteuttaa verkon, mobiilisovellusten tai etäyhteyksien avulla. Kuva: Timo FilpusPirkanmaan hyvinvointialueella on käynnistynyt Dipko-niminen pilottihanke (digihoidon pilotointi- ja koordinointimalli), jonka tavoitteena on tuoda digihoidot osaksi perusterveydenhuoltoa.
Onnistuessaan pilotti voisi laajentaa digihoitojen käyttöä koko Suomeen.
Digihoidossa hoito, kuntoutus tai itsehoito toteutetaan verkon, mobiilisovellusten tai etäyhteyksien avulla.
Tarve uusille hoitomuodoille on suuri, sillä terveydenhuollon kustannukset kasaantuvat voimakkaasti: 15 prosenttia potilaista aiheuttaa jopa 80 prosenttia kuluista.
Nykyään pitkäaikaissairas on suorassa kontaktissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa vain noin tunnin vuodessa. Loput yli 8 000 tuntia potilas elää sairauden ja oireiden kanssa pitkälti omillaan.
Digihoitojen tavoitteena on lisätä potilaan ja terveydenhuollon välistä yhteyttä arjessa, parantaa hoidon jatkuvuutta ja hillitä kustannuksia.
Digihoitojen laajempi käyttöönotto edellyttäisi kansallisen rahoitus- ja korvausmallin uudistamista. Tavoitteena on, että lääkäri voisi määrätä vaikuttavaksi todetun digihoidon lääkereseptin tavoin.
Sitra rahoittaa ja ohjaa pilottia, joka jatkuu huhtikuuhun 2027 asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





