Uutistausta: Stubbin tie EU-komission johtoon on mutkikas

Kärkiehdokkuus ei riitä tekemään Alexander Stubbista komission puheenjohtajaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Alexander Stubbin kärkiehdokaskampanja Euroopan komission puheenjohtajaksi on lähtenyt käyntiin näkyvästi Euroopassa.

Euroopan kansanpuolue EPP valitsee kärkiehdokkaansa marraskuun alussa Helsingissä. Koska Stubbin kanssakilpailijalla Manfred Weberillä on vahva tuki useiden EU-jäsenmaiden johdolta, Stubbin tulee viimeisten viikkojen aikana väläytellä pienen maan sympatiakortteja ja todistaa, että hänen CV:nsä on Weberiä vaikuttavampi Euroopan komission johtoon.

Jos kaikki pelimerkit menevät kohdilleen, EPP on jälleen ensi vuonna suurin poliittinen ryhmä EU-parlamentissa ja Stubb sen kärkiehdokas eli Spitzenkandidat. Ensi vuonna kärkiehdokkaan tie EU-­komission johtoon ei ole kuitenkaan yhtä suoraviivainen kuin 2014, kun luxemburgilainen Jean-Claude Juncker valittiin komission johtoon.

Kärkiehdokkuus ei vielä riitä tekemään Stubbista komission puheenjohtajaa.

EPP:läisen kärkiehdokkaan haaste ovat tulevan parlamentin rakenne ja valtasuhteet. Puheenjohtajuuden kuuluminen EPP:lle ei ole itsestäänselvyys.

EPP:n kärkiehdokkuuden venettä keikuttavat Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä Aldeen liitetty Rutte-Macron koalitio. Nämä Euroopan ”nuoret lupaukset” – eli Hollannin pääministeri Mark Rutte ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron – ovat mahdollisesti perustamassa uuden keskustaliberaalin, ”Pro EU-ryhmän” Euroopan parlamenttiin.

Macronin puolue ”Tasavalta liikkeessä” on perustettu vasta viime eurovaalien jälkeen, joten sillä ei ole vielä omia edustajia parlamentissa.

Aldesta, joka on neljänneksi suurin EU-parlamentin ryhmä, ei toistaiseksi kukaan ole kertonut hakevansa kärkiehdokkaaksi. EPP:n lisäksi vain EU:n sosiaalidemokraateilla on kärkiehdokas.

Yhtenä syynä Alden vastahakoisuuteen lienee se, että kärkiehdokkuusmenettely on vaakalaudalla.

Lissabonin sopimus vaatii EU-maiden johtajien kokousta eli Eurooppa-neuvostoa nimeämään määräenemmistöllä ehdokkaan komission puheenjohtajaksi ja ottamaan huomioon europarlamenttivaalien tulokset.

Mikään ei siis estä jäsenmaita menemästä viime kerralta tuttuja kärkiehdokasoppeja vastaan ja nostamasta johtoon joku muu kuin suurimman europuolueen edustaja.

Samaan aikaan, kun EPP näyttäisi nousevan suurimmaksi ryhmäksi parlamenttiin, muut poliittiset ryhmät ovatkin alkaneet haroa kärkiehdokkuutta vastaan.

Muun muassa Alden johtaja Guy Verhofstadt on syyttänyt EPP:tä Spitzenkandidat-järjestelmän turmelemisesta.

Viimeisimpänä epäilynsä menettelylle on antanut Ruotsin kokoomusjohtaja Ulf Kristersson. Hän on epäilyistään huolimatta kertonut tukevansa Stubbia.

Lisäksi Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on antanut tukensa saksalaiselle Weberille, on todennut, ettei kärkiehdokkuus anna vielä aihetta suuremmille ilotteluille.

Myös Macron on ilmaissut epäilevänsä Spitzen­kandidat-järjestelmää, mikä vahvistaa huhua liittoumasta Alden kanssa.

Jos neuvosto painaisi kärkiehdokkuusmenettelyä villaisella, Macron-Rutte-Alde -yhteistyöllä voisi olla hyvät mahdollisuudet kiilata toiseksi suurimmaksi ryhmäksi parlamenttiin, varsinkin, kun demarit ovat saaneet kylmää kyytiä useiden jäsenmaiden vaaleissa.

Koska Alde on suosituin pienissä EU-maissa, kuten Virossa, Tanskassa sekä Luxemburgissa, sillä tuskin on mahdollisuuksia voittaa EPP:tä parlamentissa.

Silti Aldella on luultavasti myös jatkossa vahva edustus Eurooppa-neuvostossa eli jäsenmaiden johtajien keskuudessa. Siksi Alde voi olla kova vastustaja komission puheenjohtajamittelössä, jos jäsenmaiden johto jättäisi Spitzenkandidat -järjestelmän huomiotta.

Tämä tekisi EPP:n olon vieläkin ahtaammaksi ja haastaisi samalla Saksan vaikutusvaltaa päättää huippuviroista.

EU-kentän lisäksi Stubbin tulevaisuuteen vaikuttavat kotimaan käänteet. Vaikka Stubbista ollaan leipomassa kovaa vauhtia Suomen virallista puheenjohtajaehdokasta, hän ei automaattisesti ole Suomen valitsema komissaariehdokas, jos Weber valitaan kärkiehdokkaaksi.

Varmaa ei ole, nimittäisivätkö kokoomuksen lisäksi muut puolueet Stubbin Suomen komissaariehdokkaaksi. Nyt Suomen puoluegallupien kärjessä ei ole kokoomus vaan demarit.

Kotimaasta on kuulunut soraääniä myös siitä, onko Stubbilla tarpeeksi osaamista johtaa komissiota.

Stubbin vaihtoehtona voisikin olla lähteä kisaamaan muista EU:n huippuviroista, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai EU:n ulkoasioiden korkean edustajan tittelistä.