MTK kannattaa turpeen käytönlisäämistä metaania tuottavilla soilla
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on noin 100 000 hehtaaria runsaspäästöisiä soita, jotka soveltuisivat turpeen nostoon. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLIISA PIETOLA
MTK tukee diplomi-insinööri Antti Kivimaan ehdotusta lisätä turvetuotantoa runsaspäästöisillä soilla.
Kivimaa haluaisi jopa kuusinkertaistaa Suomen turvetuotannon.
Kivimaa työskentelee puutuoteteollisuuden vanhempana asiantuntijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.
MT kirjoitti Kivimaan näkemyksistä 13.7. ilmestyneessä lehdessä.
”Kivimaan tekemät turvelaskelmat pitää ottaa vakavasti, sillä luonnontieteelliset faktat näyttävät painavilta, kun turve ja puun käyttö yhdistetään energiantuotannossa”, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Luonnontilaiset rahkasuot ovat hiilinieluja. Sen sijaan erityisesti Pohjanmaan märät sarasuot ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä tuottaessaan metaania.
Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomessa on noin 100 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia, metaania runsaasti päästäviä soita.
Juuri näille soille Kivimaa on esittänyt turvetuotannon ohjausta.
Tutkija Sanni Väisänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vahvistaa, että tuottamalla energiaturvetta runsaspäästöisiltä soilta saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä.
Turpeen päästöjä voitaisiin pienentää jopa alle 66 prosenttiin kivihiilestä.
Väisäsen mukaan suopellot ovat runsaspäästöisiä riippumatta siitä, ovatko ne yhä maatalouskäytössä, hylättyjä tai metsitettyjä. Näiltä soilta ei saada kunnollista puumateriaalia.
”Turvetuotannon jälkeen puuston kasvu paranee ja siten se sitoo ilmakehän hiilidioksidia enemmän”, sanoo Väisänen.
Pietola kannattaa turpeen käytön lisäämistä, kunhan tuotantoon ei oteta luonnontilaisia soita ja vesienhoidosta huolehditaan.
”Teknologia on valmis. On aika tehdä tiedepohjaista politiikkaa turve-energian tulevaisuudesta päätettäessä”, Pietola toteaa.
Hän katsoo, että turpeen käytön lisääminen hyödyttäisi kaikkia.
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, syntyy uusia työpaikkoja ja kansantalous vahvistuu. Lisäksi raskaspäästöisestä kivihiilestä voitaisiin luopua nopeutetulla aikataululla.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
