Arvojohtajien paluu on hyvä asia
Nokiassa ja Koneessa huippu-uran tehnyt Matti Alahuhta haluaa paitsi siirtää osaamisensa tuleville sukupolville on myös valmis sijoittamaan varojaan kasvuyritysten kehittämiseen.
”Haluan kannustaa näihin asioihin kaikin tavoin. Toimin isänmaan puolesta ja teen suomalaishenkistä työtä.”
On kuin olisimme palanneet ajassa taaksepäin – patruunoiden aikakauteen.
Suomen teollistuminen ja hyvinvoinnin leviäminen myös tavallisen kansan arkeen tuskin olisi ollut mahdollista ilman noita teollisuuspatruunoita, jotka oivalsivat paitsi rahan voiman myös tavallisen työntekijän merkityksen yrityksensä arvoketjussa.
Heidän toimillaan teollisuus nousi maan talouden tukipilariksi samalla, kun he vaikuttivat alueensa monipuolisina kehittäjinä.
Moni paikkakunta saa kiittää olemassaolostaan näitä mahtimiehiä Valkeakosken Juuso Waldenia tai Ahlström-, Rosenlew- ja Serlachius-sukuja, joiden toiminnalla oli suuri vaikutus sellaisten paikkakuntien kuin Kotkan, Varkauden, Porin ja Jyväskylän seutujen kukoistukselle.
Ajat ovat muuttuneet ja tänään puhutaan mieluusti yläluokasta, jonka mahti on joko perittyä, yrityskaupoilla hankittua tai onnistuneella liiketoiminnalla ansaittua. Toiminnan virikkeitä ovat vallanhalu, raha ja oikea asemointi valtakunnan tärkeissä asioissa ja päätöksissä.
Sosiaalinen media tekee mielellään näistä yläluokkaisista yhteiskunnan eliittiä, jonka edesottamuksia seurataan herkeämättä. Vaan kuinka moni näistä olisi valmis uhraamaan edes hitusen aikaansa ja varojaan yhteisen hyvän kehittämiseen kuten yllämainittu Matti Alahuhta.
Yhden sortin venepakolaisia ovat poliittisen tai rahavallan huipulle nousseet, jotka mielellään puhuvat arvomaailmasta, jollaisesta tavallinen väki voi vain uneksia.
Björn Wahlroos omalla liikenerokkuudellaan ja isältään kanslianeuvos Bror ”Buntta” Wahlroosilta perityllä suorapuheisuudellaan uskaltaa sanoa ja ennen kaikkea panna toimeksi. Hänen mittansa tuli täyteen ja hän muutti monarkkiseen Ruotsiin, jossa yläluokka on näkyvämpi kuin Suomessa.
Samoin kävi kesken kauden Suomen luotsaamisen jättäneelle Jyrki Kataiselle, joka koki itsensä tarpeellisemmaksi Brysselin pidoissa kuin venkoilevan hallituksen vastuun kantajana.
Toisen sortin idoleja ovat urheilulla rahamiehiksi nousseet formula- ja kiekkolegendat, joille harrastus on muuttunut rahantekokoneeksi ja samalla tehnyt heistä veropakolaisia. Heidän tekemisellään on uskomaton vaikutus nuoriin, joille he ovat esikuvia. Melkoinen vastuu.
Pelkkä vauraus ei riitä yläluokkaisuuteen tai arvojohtajuuteen. Se ei tuo mukanaan kulttuurisia ominaisuuksia, kuten vaurautta, moraalia, käytöstapoja ja itsevarmuutta, jotka kaikki olivat ominaista esimerkiksi Mannerheimille.
Vanhat hyveet nousevat arvoonsa siinä vaiheessa, kun ihmisen todellista suuruutta mitataan. Siihen vaaditaan hyviä tekoja ja velvollisuudentuntoa, ahkeruutta, sitkeyttä sekä itsekuria.
”Meidän sukupolvellamme on ollut hyvä elää Suomessa. Nyt kaikkien suomalaisten täytyy tehdä kehitystyötä ja luoda edellytykset sille, että tulevallakin sukupolvilla on hyvä täällä elää ja toimia”, kiteyttää Alahuhta.
Paavo Kajander
Pori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
