Olemme maailman onnellisin kansa, joten miksi valitamme niin paljon?
Suomalaiset kärsivät tilastojen mukaan monista ongelmista. Yksi kysely kuitenkin nostaa itsetuntoamme kerran vuodessa ja siitä pitäisi iloita enemmän, kirjoittaa MT:n päätoimittaja Jussi Orell.Lue artikkelin tiivistelmäJussi Orell kirjoittaa, että vaikka Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa, tilastot kertovat uniongelmista, ylipainosta ja mielenterveysvaivoista.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Kuluvana keväänä on saatu ristiriitaista tietoa siitä, miten me suomalaiset voimme. Ensin julkaistu nuorisobarometri maalasi synkän kuvan nuorten tulevaisuudenuskosta, joka romahti pohjalukemiin vuoteen 1994 ulottuvan mittaushistorian aikana. Nuoria kalvaa huoli sekä omasta että koko maailman tilasta.
Ykköshuolenaihe on työllistyminen. Tai oikeammin työllistymättömyys, sillä peräti 70 prosenttia nuorista kertoi kokevansa paineita työn saamisesta. Jo ennen sitä pitäisi saada työllistymisen edellytyksenä oleva opiskelupaikka.
Mutta huoli ei ole tämän näköinen. Ei ainakaan, jos uskomme itsetuntobuustimme airuetta eli YK:n rahoittamaa Maailman onnellisuusraporttia, jonka mukaan olemme jo vuosia olleet maailman onnellisin kansa. Elämä maistuu myös muiden Pohjoismaiden asukkaille, mutta meille kaikkein parhaiten. Maaliskuussa julkaistussa tuoreimmassa raportissa Pohjoismaat olisivat miehittäneet koko viiden kärjen, ellei Costa Rica olisi kiilannut Tanskan ja Ruotsin väliin neljänneksi. Costa Rican menestystä on selitetty muun muassa sikäläisten vaalimilla perhe- ja sukulaissuhteilla, hyvin voivilla nuorilla (auts) ja yhteiskunnallisella vapaudella.
Mutta palataan Suomeen. Tutkittuun onnellisuuteemme nähden valitamme paljon. Vai kuinka usein törmäät kiittäviin kirjoituksiin verkon kommenttipalstoilla ja lehtien yleisönosastoissa?
Onnellisuuteemme nähden valitamme paljon.
Keskivertosuomalainen on siis onnellinen tai ainakin tyytyväinen. Näin on huolimatta siitä, että lähes kolmasosa meistä kärsii ajoittain uniongelmista, ja yli 10 prosentilla uniongelmat ovat pitkäaikaisia.
Myös ylipaino kiusaa. Vuonna 2014 olimme Euroopan 15:nneksi tukevin kansa, mutta vuoteen 2022 mennessä olimme nousseet jo kolmanneksi. Ruoka woltataan ja kodin hankinnat tilataan verkkokaupasta kotiovelle. Arki ei vaadi samanlaista fyysistä ponnistelua kuin aikaisemmin.
Arki ei vaadi samanlaista ponnistelua kuin aikaisemmin.
Noin joka viides meistä potee elämänsä aikana jonkinasteista masennusta, ja mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin peruste. Keskimääräinen eliniän odote on sentään noussut. Vastasyntyneet keskivertopojat elävät lähes 80-vuotiaiksi ja -tytöt 85-vuotiaiksi.
Riippuu siis tilastosta, miten meillä pyyhkii. Onneksi tietolähteensä voi valita. Ehkä kannattaa silti tilastojen sijaan keskittyä luomaan itselleen ja läheisilleen mahdollisimman hyvää arkea 365 päivänä vuodessa. Ponnistelu palkitaan ensi keväänä, jolloin olemme todistetusti jälleen maailman onnellisin kansa. Ellei sitten Costa Rica ole kirinyt ohi.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







