Perunaruttoa esiintyy laajasti
Perunaruttoa esiintyy suojaamattomissa perunakasvustoissa yleisesti alueilla, joilla on satanut runsaasti.
Rehevissä kasvustoissa ruttosuoja on pidettävä kattavana, sillä kasteiset, pitenevät yöt pitävät kasvustot pitkään päivällä kosteina.
Rutto pystyy itiöimään ja aiheuttamaan uusia tartuntoja, kun kasvusto on märkänä vähintään kymmenen tuntia.
Vielä kasvavassa kasvustossa ruttosuojauksista on huolehdittava viikon välein.
Ruttosuoja on syytä pitää voimassa loppuun asti.
Nostojen lähestyessä kannattaa siirtyä lyhyen varoajan valmisteisiin.
Revuksen varoaika on kolme vuorokautta, Ranmanin ja Shirlanin seitsemän vuorokautta ja Tyfonin kymmenen vuorokautta.
Varsiruttoa on yleisesti. Tiukasti lehteen kiinnittyvät torjunta-aineet (esimerkiksi Shirlan ja Ranman) suojaavat perunan lehti- ja mukularutolta mutta eivät varsirutolta.
Varsirutolta suojaavat parhaiten metalaksyylivalmisteet (Epok ja Ridomil), joita ei kuitenkaan saa ruiskuttaa enää sellaiseen kasvustoon, jossa esiintyy ruttoa.
Myös uutta kasvustoa suojaavat (esimerkiksi Tyfon ja Revus) tehoavat jonkin verran varsiruttoon.
Perunantuotannossa myös kotitarvepalstoja on tarkkailtava koloradonkuoriaisen varalta.
Jos sellainen löytyy, sitä ei saa itse ruveta hävittämään, vaan havainnosta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille, esimerkiksi havaintoilmoitusnumeroon 040 801 4407.
Kasvinsuojeluviranomaiset määräävät koloradonkuoriaisen torjuntatoimenpiteistä.
Torjunnassa käytettävät kemialliset ja mekaaniset menetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Evira antaa viljelijälle kirjallisen torjuntapäätöksen koloradonkuoriaisen torjunnasta.
Jos perunakasvustosta löytyy enemmän tai vähemmän kraatterin muotoisia kitukasvuisia laikkuja, joissa perunan juuret ovat lyhyet ja haaroittuneet ja kasvusto näyttää kärsivän veden puutteesta, on syytä epäillä peruna-ankeroista.
Ankeroinen näkyy perunan juurten, rönsyjen ja mukuloiden pinnoilla keltaisina tai valkoisina pullistumina, kystoina.
Syksyyn mennessä kystat tummuvat lähes mustiksi, irtoavat ja jäävät maahan lisääntymiskelpoisina useiksi vuosiksi.
Sekä kelta- että valkoperuna-ankeroinen on vaarallinen kasvintuhooja, josta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.
Valtio korvaa viljelijälle kustannukset ja taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat hävitettävän kasvintuhoojan torjumiseksi annetusta päätöksestä.
Korvausta haetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Perunantutkimuslaitos järjestää kenttäpäivän 14. elokuuta Ylistarossa Seinäjoella.
Ohjelmaan sisältyy ajankohtaisseminaari, jossa puhuu kasvinravitsemuksen asiantuntijoita sekä kotimaasta että ulkomailta.
Kenttäpäivä soveltuu yhdeksi koulutuspäiväksi tärkkelysperunapalkkion edellyttämään viiteen koulutuspäivään.
Kenttäpäivän aikana tutustutaan muun muassa kasvinravitsemuskokeeseen, maakuoppatestiin, penetrometrin käyttöön ja ilmakuvauksen hyödyntämiseen.
Myös Perunantutkimuslaitoksen kenttäkokeet esitellään päivän aikana.
Ilmoittautuminen kenttäpäivään perjantaihin 10.8. mennessä, joko puhelimitse 040 450 7201 tai sähköpostitse paula.esala@petla.fi.
Perunantutkimuslaitos
www.petla.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
