Hevosyrittäjän arki on täynnä työtä mutta myös työn iloa
Hevosalan yrittäjät tekevät usein pitkää työpäivää ja kamppailevat kannattavuusongelmien kanssa, mutta kokevat silti työnsä mielekkääksi.
Tämä selvisi Minna Rautioahon viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa. Sen tehtiin Pro Agria Oulun Maaseudun asiakasvastaava -hankkeen rahoittamana ja yhteistyössä Hevos-agro-hankkeen kanssa.
Internetkyselyyn vastasi 27 hevosalan yrittäjää, joista pääosa Pohjois-Suomesta. Vaikka otos on pieni, tuloksista löytyy monta hevosväkeä laajemminkin puhuttavaa asiaa.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet suhtautuivat omaan yrittämiseensä positiivisesti ja näkivät tulevaisuutensa valoisana.
Enemmistö koki hallitsevansa omaa työntekoa sekä oman yrityksen toimintaa.
Valtaosa mieltää identiteetikseen käsityöläisyrittäjyyden: he tavoittelevat enemmän työtyytyväisyyttä, eivät niinkään voittoa. Yrittäjyys on heille elämäntapa.
Pienempi osa näkee itsensä klassisena yrittäjänä, jolle on ominaista voiton tavoittelu ja toimeentulon turvaaminen.
Yksikään vastaajista ei samaistu toimitusjohtajaidentiteettiin, joka hakee ulkoista arvostusta ja menestystä.
Hevosalan yritykset ovat usein pieniä eikä työntekijöitä aina ole, joten yrittäjän ajankäytön ja työmäärän hallinta on vaikeaa.
Osalla lomat jäävät kokonaan pitämättä ja työpäivät venyvät pitkiksi. Suurin osa työskenteli seitsemänä päivänä viikossa ja yli puolella vastaajista päivittäinen työaika oli yhdeksän tuntia tai yli.
Lähes puolet vastanneista arvioi työmääränsä liian suureksi. Lisäksi lähes kaikki kertoivat tekevänsä töitä myös sairaana ollessaan.
Rautioahon mukaan hevosalalla tapahtuu huolestuttavan paljon työtapaturmia.
Kahdelle kolmesta vastaajasta oli sattunut työtapaturmia ja niistä suurin osa hevosten kanssa toimiessa. Yli kolmannes tapaturmista oli vaatinut sairaalahoitoa.
Ainoastaan yksi vastanneista yrittäjistä oli täysin tyytyväinen työstä saamaansa korvaukseen. Jotakuinkin tyytyväisiä oli 13 ja tyytymättömiä saman verran.
Vastaajat toteavat, että hevosalalla on paljon harmaata taloutta, joka vääristää kilpailua ja palveluiden hinnoittelua.
Yrittäjät eivät voi nostaa hintoja kannattavalle tasolle, sillä silloin asiakkaat ostavat palveluja edullisemmin ja ilman kuittia, harrastelijalta tai pimeää työtä tekevältä toiselta yrittäjältä.
Rautioaho toteaa, että tämä vääristymä uhkaa koko hevosalaa ja sen kehittymistä. ”Jos yritykset eivät saa katetta toiminnalleen, ne eivät voi kehittyä ja koko hevosala polkee paikoillaan.”
Yksittäisen yrittäjän kannalta tilanne hankala: on pakko nipistää sieltä, mistä se on helpointa eli omat lomat jäävät pitämättä ja eläkemaksut maksetaan miniminä. Tämä kostautuu jatkossa.
Suurin osa hevosyrittäjistä tekee töitään yksin.
Kyselyyn vastanneet kaipasivat alalle parempia yhteistyöverkostoja, mutta pitivät verkostoitumista vaikeana.
Rautioaho kysyy, voisiko alalla toimia niin sanottu tutor-yrittäjätoiminta, jossa pitkään alalla toiminut yrittäjä voisi tukea uusia yrittäjiä.
SATU LEHTONEN
Rautioahon selvityksen perusteella Pro Agria Oulu kehittää hevos-yrittäjille tarjottavia palveluja.
Maanantaina 13.2. Kempeleessä järjestetään Voitko hyvin – voiko
hevosesi ja yrityksesi hyvin?
-työhyvinvointipäivä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
