On paha mieli tuottajien puolesta
Esko Eelan mukaan Suomessa olisi viisainta panostaa jo täällä olevaan, tuontia korvaavaan elintarviketuotantoon, kuten sokeriteollisuuteen. Juha Sinisalo Kuva: Viestilehtien arkistoOn paha mieli siitä itsekkyydestä, jolla halusin päivittää vuodelta 1974 olevan keittiömme nykypäivään. Jo edellisen maidon tuottajahinnan laskun aikaan en enää kehdannut hoputtaa isäntää ostamaan sitä edelleen keittiöstä puuttuvaa pakastinta.
Pärjätään sillä vanhalla, joka hirsitallin välikössä napsuttaa.
Katto on korjaamatta. Nyt vain varpaat ristissä toivon, ettei tapahdu mitään peruuttamatonta tuhoa, ennen kuin on varaa se korjata.
On paha mieli siitä, että on pakko vähentää juoksemista kunnan tilaisuuksissa ja vapaaehtoistyössä, kun ei vain ole varaa käynnistää sitä autoa joka päivä, saati monta kertaa.
Eivät meidän suhteelliset kulut tipu sitä mukaa kuin tuottajahinta laskee. On pakko kutistaa omia menoja. En halua edes mainita lapsiamme, koska silloin paha mieli muuttuisi itkuksi.
On paha mieli niiden satojen Suomen maatalouden tulevaisuuteen uskovien tuottajien puolesta, jotka suuria investointeja ovat tehneet.
Toivon sydämestäni, ettei tämä notkahdus kestä liian pitkään. Jottei elämäntyönne valuisi hukkaan. On paha mieli niiden tyytyväisten elämäntapaviljelijöiden puolesta, jotka puurtaisivat maan eteen, vaikkei senttiäkään tilille tipahtaisi. He kaatuvat viimeisinä, saappaat mullassa, omille peltolohkoilleen.
On paha mieli siitä ymmärtämättömyydestä joka joidenkin parissa vallitsee. Ettekö te näe millaista myllerrystä tämä ala jo pitkään on elänyt?
Kun Nokia lopettaa konttorinsa on kaupunginjohtajat surunaamoin valtakunnan uutisissa. On kriisiryhmät ja sopeutukset toiminnassa. Vaaditaan uusia työpaikkoja ja tukea. Näitä poliitikot rientävät nopeasti lupailemaan.
Yhteiskunnassa on vaillinainen ymmärrys maatalouden kiemuroista, tahallinen vääristely ja yksinkertaisesti tiedonpuute.Näillä vaillinaisilla tiedoilla ja kylmällä sydämellä sitten tuuleen huudellaan. Ja taas on Marilla paha mieli.
Energiaomavaraisuus. Ruokahuolto. Puhdas vesi. Turvallisuus. Nämä ovat nykyihmisenkin perustarpeita.
Kriisit maailmalla lisääntyvät, pauhu on kova. Kun rajaselkkaukset tulevaisuudessa lisääntyvät, suurin ongelmasi ei ole netin pätkiminen.
Kuka huolehtii puhtaasta, turvallisesta ruuasta? Siitä, että sitä maailmantilanteesta huolimatta on koko kansakunnalle saatavilla?
Kuka huolehtii, että omaa sähköä on saatavilla ainakin tärkeimpiin kohteisiin, sairaaloihin? Maailmantilanteesta huolimatta?
Kuka huolehtii että vesi säilyy puhtaana, kansallisena omaisuutena? Maailmantilanteesta tai markkinoista huolimatta? Kuka huolehtii turvallisuudesta? Mitä on turvallisuus? Se on kaiken tämän lisäksi järjestyksen ylläpitoa ja maanpuolustusta.
Tässä typeryyksien reunoilla keikkuessa ei ole enää paha mieli, lähinnä vain tympii ja suututtaa kapeakatseisuus.
Mari Kerola
emäntä
Kannus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
