Sian- ja naudanlihan sisämarkkinat EU:ssa yhdentyneet vauhdilla
EU:n maatalouspolitiikan yhtenä tavoitteena on, että eri maiden maataloustuotteiden markkinat eivät olisi erillisiä, vaan koko EU:n alue olisi yhtä tehokkaasti toimivaa sisämarkkina-aluetta. Ainakin sian- ja naudanlihan suhteen tässä näytetään onnistuneen, Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti kertoo.
Ekonomisti Hanna Karikallio on tutkinut koko EU:n sian- ja naudanlihan markkinoita vuosilta 1995–2014. Hän selvitti, miten sianlihan tuottajahinnan muutokset välittyvät naudanlihan tuottajahintaan ja päinvastoin.
Yhteys oli pitkän aikavälin tarkastelussa selvä. Kun sianlihan tuottajahinta nousi prosentin, naudanlihan tuottajahinta nousi 0,15–0,33 prosenttia.
Tämänhetkisillä hinnoilla siis kymmenen sentin nousu sianlihalla johtaa kymmenen sentin nousuun yksikköhinnaltaan kalliimmassa naudanlihassa.
Toiseen suuntaan yhteys ei ollut aivan yhtä voimakas. Naudanlihan tuottajahinnan prosentin nousu johti sianlihan tuottajahinnan 0,1–0,2 prosentin nousuun.
Sianliha on siis EU:ssa markkinajohtaja, joka määrittää lihamarkkinoiden kehityksen.
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana hintaintegraatio eli sian- ja naudanlihan hintamuutosten välittyminen ja hintojen yhdentyminen on nopeutunut ja voimistunut huomattavasti, Karikallio kertoo.
Markkinat ovat siis entisestään yhdentyneet.
Näin on käynyt vanhojen jäsenmaiden lisäksi myös uusissa.
Karikallio tutki myös yksittäisten maiden vaikutusta sian- ja naudanlihan hintojen välittymiseen. Hän sulki tarkastelusta vuorotellen jokaisen EU-maan ja tarkasteli hintaintegraatiota ilman sitä.
Kuten odotettiinkin, Tanska, Saksa ja Hollanti hallitsevat EU:n sianlihamarkkinoita, Ranska, Irlanti ja Britannia taas naudanlihamarkkinoita.
Siipikarjanlihan rooli EU-markkinoilla on kasvanut, joten se olisi ollut mielenkiintoinen lisä tarkastelussa, Karikallio toteaa.
Siipikarjan ruhojen luokittelu on kuitenkin eri EU-maissa niin erilaista, etteivät tuottajahinnat ole vertailukelpoisia.
Tutkimus osoittaa, että EU:n sisämarkkinat toimivat koko ajan entistä paremmin, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen toteaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulkinta Suomesta relevanttina markkina-alueena näyttää hänen mielestään ajastaan jälkeen jääneeltä.
”Mitä paremmin markkinat toimivat, sitä aiheellisempaa on puhua koko EU:sta relevanttina markkina-alueena”, Pyykkönen sanoo.
Tutkimus osoittaa myös, että yhden maan markkinahäiriö heijastuu myös muihin EU-maihin ja sikamarkkinoilta nautamarkkinoille.
Samoin voidaan todeta, että jossakin maassa lihantuotannolle annetut edut haittaavat tuotantoa muissa maissa, Pyykkönen toteaa.
Yhdessä maassa määrätty lisärasite taas hyödyntää muita maita.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
