Kirjamessut kannustaa nuoria lukemaan enemmän
Taru Aitola (vas.), Hilla Kotala, Liisa Apunen ja Veronika Edelmann löysivät kuunneltavakseen kielenopetusäänitteitä. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoNuorille on messuille järjestetty oma Suunnista kirjaa -ohjelmansa, jonka ovat suunnitelleet äidinkielen opettajat ja tietokirjailijat. Suunnistus johdattelee messuosastojen kautta nuoria tutustumaan monipuolisesti kirja-alaan.
Nuorisoon omalla tavallaan linkittyy myös nyt jo pitkälle valmisteltu kirjan nimikkovuosi 2015, jonka tarkoituksena on nostaa kirjat esiin ilon ja elämysten lähteenä sekä kannustaa kirjojen pariin.
”Lukemisen ilo liittyy pitkälti siihen, että kirjoista ja kirjallisuudesta keskustellaan. Erityisen tärkeätä on saada nuoret lukemaan, sillä lukeminen laajentaa ajatusmaailmaa valtavasti,” muistuttaa messujen ohjelmajohtaja Stig-Björn Nyberg.
Tämänvuotinen messujen teemamaa on Italia, joka niin ikään nostaa nuoret esille.
”Italian oleminen teemamaana yhdistyy Italian EU-puheenjohtajakauteen, jossa katseet käännetään Euroopan nuorisoon”, totesi messuille tervehdyksen tuonut Italian suurlähettiläs Giorgio Visetti.
Alivaltiosihteeri Francesca Barracciu puolestaan lupasi, että eurooppalaista kirja-alaa paljon puhuttanut perinteisten kirjojen ja e-kirjojen arvonlisäverotus otetaan käsittelyyn marraskuun lopulla järjestettävässä EU-tapaamisessa, jotta niiden arvonlisäverokannoille löydettäisiin tasapaino.
”E-kirjat eivät ole sähköisestä muodostaan huolimatta pelejä, vaan ne ovat kirjoja. Kirja on kirja, muodostaan huolimatta”, Barracciu muistutti.
Perinteisten ja sähköisten kirjojen arvonlisäverokantojen ero mietityttää myös e- ja äänikirjoja markkinoivan Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Essi Manneria.
”Sähköisen kirjan arvonlisävero on 24 prosenttia, kun se perinteisessä kirjassa on 10 prosenttia. Silti sähköiset kirjat ovat noin 20–30 prosenttia edullisempia kuin perinteiset kovakantiset”, Manner sanoo.
Elisa Kirja on juuri teettänyt nettitutkimuksen sähköisten kirjojen lukijoista.
”E-kirja kasvattaa koko ajan suosiotaan. Sähkökirjoissa myydyimpiä ovat samat kirjat, jotka ovat myös kirjakaupoissa listojen kärjessä”. Manner mainitsee.
Tyypillinen sähkökirjojen lukija on 25–45-vuotias, korkeasti koulutettu henkilö, joka muutenkin lukee paljon.
”Sähköinen kirja on lisännyt lukemista, koska ne voi ottaa esille lyhyisiin lukuhetkiin esimerkiksi liikennevälineissä. Myös äänikirjat ovat löytäneet uusia lukijoita”, Manner kertoo.
Kirjamessujen antikvaarisella osastolla kirjansitojamestarit Vesa Jokinen ja Tomi Lappalainen esittelevät kirjojen sidontaa.
”Olen jo neljännen polven yrittäjä. Kirjansitomomme perustettiin 86 vuotta sitten. Siihen aikaan kirjansitomoja oli Helsingissä runsaasti, paikoin jopa joka korttelissa, kun niitä on nyt yhteensä enää viisi”, Jokinen kertoo.
”Mikään tämän alan yritys ei ole kultakaivos. Kun ennen sidotettiin kirjoja hyvinkin runsaasti, nykyisin sidotetaan muun muassa pöytäkirjoja, tilinpäätöksiä ja opinnäytetöitä. Ihmisillä on esimerkiksi runsaasti vanhoja raamattuja, joita kunnostetaan ja sukukirjoja sidotaan kauniisiin kansiin”, Jokinen mainitsee.
Tomi Lappalainen on alan nuoria yrittäjiä, joka kertoo tulleensa alalle sattumalta.
”Tulin suoraan yritykseen, jossa oppisopimuskoulutuksella opiskelin vanhan kirjansitojamestarin ohjauksella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa Sastamalassa Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.”
Kirjamessujen harvinaisuuksia pääsee tutkimaan myös karttahistorioitsija Jan Strangin osastolla, jossa vanhin kartta on 1500-luvulta.
”Ja uusinta on painotuore kirja Venäjästä Suomen kartoittajana vuosina 1710–1942”, Strang esittelee.
Karttaharrastus on hänen mukaansa suhteellisen vähäistä.
”Ihmisiä kiinnostavat oman kotiseutunsa kartat. Lahjaksi näitä ostetaan myös jonkin verran, mutta varsinaisia keräilijöitä ei ole kovin paljon. Meillä on sellainen karttaharrastajien kerho, jossa on joitakin kymmeniä jäseniä”, Strang mainitsee.
Useimmat myyntiin tulevat kartat ovat entisiltä keräilijöiltä tai sellaisilta henkilöiltä, joille karttoja on kertynyt ammattinsa vuoksi.
MAIKKI KULMALA
Messut avoinna pe 10–20, la–su 10–18.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
