Valio ei tingi samanhintaisuudesta
Vesa Kaunisto joutuu usein jättämään navettatyöt Kirsi-vaimon vastuulle. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoIsojen tilojen lähtöhaluja hillitsisi pistehinnoittelu eli esimerkiksi maitomäärän perusteella maksettava lisä. Se ei Valion toimintatapaan sovi, Valion hallituksen uusi puheenjohtaja Vesa Kaunisto sanoo.
Paitsi että pistehinnoittelu on osuustoiminnan periaatteiden vastaista, sen toteuttamiseen olisi vaikea löytää oikeudenmukaista ratkaisua, Kaunisto sanoo.
”Se loisi ristiriitoja tuottajien välille. Nyt meillä on muutama tyytymätön tuottaja, sen jälkeen niitä olisi 7 000.”
7 000 on niiden maitotilojen määrä, jotka omistavat Valion osuuskuntien kautta.
Valio pyrkii pitämään tuottajistaan kiinni hakemalla markkinoilta hyvää tuottoa, jotta omistajille pystytään maksamaan mahdollisimman korkeaa tuottajahintaa. ”Se on keskeinen toiminta-ajatuksemme”, Kaunisto korostaa.
Maitomarkkinoilla eletään nyt vaikeaa kautta.
Rajansa elokuussa sulkenut Venäjä oli maailman suurin juuston ja voin tuoja. Korvaavia markkinoita eurooppalaiselle tuotannolle on ollut vaikea löytää – varsinkin kun tuotanto on samaan aikaan kasvanut.
Tilanne laskee tuottajahintoja kevään mittaan edelleen koko Euroopassa, Kaunisto arvioi.
Valiokin joutuu laskemaan hintaa, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole.
Vaikea tilanne näkyy myös viime vuodelta maksettavassa jälkitilissä. ”Osuuskuntien mahdollisuudet jälkitilin maksamiseen jäävät hyvin pieniksi”, Kaunisto sanoo.
Kaunisto ei vielä ole kuullut, että maidon hinnanlasku olisi johtanut tilojen lopettamiseen. Hän kuitenkin toteaa, että monen talous kiristyy tänä vuonna erittäin tiukaksi.
EU- ja kansallinen kriisituki ovat tiloille tarpeen, mutta tuovat vain pientä helpotusta. ”Venäjän tuomat tappiot ovat aivan eri mittaluokkaa.”
Pankeilta Kaunisto toivoo joustavuutta maitotilojen suhteen.
”Nyt on menossa poikkeuksellinen aika. Ennen pitkää tästäkin selvitään ja maidon hinta nousee uudelleen.”
EU-komission päätökset ovat osasyy maidontuotannon vaikeaan tilanteeseen, Kaunisto toteaa.
Kiintiöiden poistuminen on jo lisännyt EU:n maitomäärää, ja seuraavien viiden vuoden lisäykseksi on ennustettu 15 miljardia litraa.
”Hiukan ihmetyttää uuden maatalouskomissaarin toiminta. Vaikka maatalous- ja kiintiöpolitiikka ovat EU:ssa yhteisiä, vastuu lykätään jäsenmaille. Komissaarin mielestä jäsenmaiden on hoidettava ongelmat itse.”
Kauniston mukaan Valion toimintaa vaikeutetaan myös kotimaisin toimenpitein.
”Maitomarkkina on nykyään täysin kansainvälinen. Jopa juotavat maidot liikkuvat sujuvasti rajojen yli. Kilpailuviranomaisten tulkinta suljetusta markkinasta ei enää nykymaailmassa päde.”
Ruotsin parlamentissa pidetään ensi viikolla kriisikokous, jossa maidontuottajat ja poliitikot miettivät, miten tuotannon jatko turvataan. ”Meilläkin olisi tarpeen pohtia keinoja, joilla asiat saadaan hallintaan.”
Maidontuotannon kasvattamisen puolesta kampanjoidaan Suomessa monella alueella. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa maitotilojen investointeja tukemaan on perustettu takuusäätiö.
Lisämaidolle ei tällä hetkellä ole todellakaan tarvetta, Kaunisto sanoo.
”Mutta ymmärrän tuottajien tilanteen. Kun hinta laskee, määrää on pakko yrittää kasvattaa.”
Lisäriskinä tuotannon kasvattamisessa on pohjoisen tuen rajoitteen ylitys. ”Siihen ei komission mukaan ole tulossa mitään poikkeusta, vaan rajoitus pysyy”, hän muistuttaa.
Valiolaisia hankintaosuuskuntia on tällä hetkellä viisi suurta ja kaksi pienempää.
Kauniston mielestä yhdistymisiä ei enää tarvita. ”Saatavissa olevat kustannussäästöt on jo saatu.”
Kauniston oma osuuskunta Pohjolan Maito yltää keskisestä Suomesta pohjoisimpaan Lappiin. ”Hallinnon järjestäminen näin isolla alueella aiheuttaa omat haasteensa.”
Kaunisto kuitenkin arvioi, että jäsenet saavat edelleen äänensä hyvin kuuluviin.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
