MT selvitti ulkoministerien matkat 2000-luvun ajalta: Kokoomusministerit reissasivat neljässä vuodessa useammassa maassa kuin konkaripoliitikko Erkki Tuomioja seitsemässä
Ulkoministerien matkat vaihtelevat yhtä paljon kuin matkakohteet ja matkojen aiheetkin. Kahdenvälisissä suhteissa monet matkoista ovat vastavierailuja eri maiden ulkoministerien aiempien vuosien ja hallituskausien Suomen vierailuille.
Parinkymmenen vuoden aikana Suomen ulkoministerin tehtäviä ovat hoitaneet Erkki Tuomioja, Ilkka Kanerva, Alexander Stubb, Timo Soini ja Pekka Haavisto. Kuva: Jukka PasonenUlkoministeriön vierailurekisterin mukaan 2000-luvun aikana kokoomuksen ja vihreiden ulkoministerit ovat tehneet virkamatkoja keskimäärin useampaan maahan kuin virkaa hoitaneet SDP:n ja perussuomalaisten edustajat. Silmiinpistävää on, että kokoomuksen ministerit reissasivat neljän vuoden aikana useammassa maassa kuin SDP:n Erkki Tuomioja seitsemän vuoden aikana.
Siinä missä SDP:n konkaripoliitikko Erkki Tuomioja on matkustanut 2000-luvulla keskimäärin vuoden aikana yhdeksään eri maahan, ehti Ilkka Kanerva (kok.) matkustaa vuoden kestäneen ulkoministeriuransa aikana 22 maahan.
MT pyysi ulkoministeriöstä tiedot ministeriön vierailurekisteriin kirjatuista ulkoministerien matkoista vuoden 2000 alusta lähtien tämän vuoden joulukuulle saakka.
Tiedot eivät sisällä ministerin matkoja EU-kokouksiin tai esimerkiksi YK:n yleiskokouksiin. Rekisteriin kirjataan matkan ajankohta sekä kohdemaa. Sen sijaan matkan syytä ei kirjata.
Uuden vuosituhannen ensimmäiset matkat ulkoministerin roolissa on tehnyt SDP:n konkaripoliitikko Erkki Tuomioja. Tuomioja toimi ulkoministerinä vuosituhannen alussa seitsemän vuoden ajan. Kautensa aikana hän vieraili useimmin Ruotsissa. Toiseksi eniten Tuomioja suuntasi itänaapuriimme Venäjälle. Kolmantena listalla on Viro.
Seitsemän vuoden aikana Tuomioja teki virkamatkan 58 eri maahan. Näin ollen hän siis matkusti keskimäärin kahdeksaan eri maahan yhden vuoden aikana.
Tuomiojan jälkeen ulkoministerin tehtäviin siirtyi kokoomuksen Ilkka Kanerva. Kanerva ehti olla virassaan vain vuoden 2008 kevääseen saakka. Hän vieraili virkatehtävissä eniten Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Silmiinpistävää on, että Kanerva ei käynyt vuoden aikana lainkaan Venäjällä.
Vuoden aikana Kanerva ehti vierailla yhteensä 22 eri maassa. Kanerva siis matkusti vuodessa yli kaksi kertaa niin moneen maahan kuin hänen edeltäjänsä Tuomioja.
Vuoden kestäneen ministerinpestin jälkeen Kanervan paikalle hyppäsi Alexander Stubb (kok.). Stubb pysyi tehtävässään kolmen vuoden ajan.
Ahkerimmin Stubb vieraili Venäjällä, joten hän siis ikään kuin korjasi puoluetoverinsa kauneusvirheen. Jaetulla kakkospaikalla vierailusuosiossa ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.
Stubb kävi kolmen vuoden aikana 53 maassa eli hän kolusi yhteensä 17,6 maata vuodessa.
Stubbin kauden jälkeen oli jälleen Erkki Tuomiojan vuoro astua ulkoministerin rooliin. Silmiinpistävää on, että Yhdysvallat loistaa poissaolollaan ulkoministerin suosituimpien vierailumaiden listalla. Itse asiassa Tuomioja ei käynyt vierailurekisterin mukaan vuonna 2011 alkaneen ministerikautensa aikana lainkaan Yhdysvalloissa.
Sen sijaan Tuomioja vieraili useasti sekä Ruotsissa että Venäjällä. Seuraavaksi suosituin vierailukohde Tuomiojalle oli Turkki.
Yhteensä Tuomioja vieraili virkakautensa aikana 46 maassa eli vuodessa maita kertyi 11,5.
Kesäkuussa 2015 ulkoministerin virkamatkat aloitti perussuomalaisten Timo Soini. Soini hoiti tehtäväänsä täyden vaalikauden.
Soinin reissaamisessa kiinnostavaa on se, että hänen virkamatkansa suuntautuivat yleisimmin Yhdysvaltoihin. Toiseksi yleisin vierailukohde Soinilla oli Viro. Suosittuja vierailukohteita olivat Soinin kaudella myös esimerkiksi Islanti ja Venäjä.
Ulkoministerin ominaisuudessa Soini kiersi virkakautensa aikana 43 maata, mikä tarkoittaa keskimäärin 10,75 maata vuotta kohden.
Viimeisimpänä ulkoministerin tehtävää on hoitanut siinä vuoden 2019 keväällä aloittanut Pekka Haavisto (vihr.). Puolentoista vuoden virkakautensa aikana Haavisto on vieraillut eniten Virossa. Tämän lisäksi hän on käynyt useasti Latviassa, Yhdysvalloissa ja Liettuassa.
Viime vuoden joulukuun puoliväliin mennessä Haavisto oli käynyt virkatehtävissä 22 maassa. Vuotta kohden tuo tekee 14,6 eri maata.
Ulkoministeriön lähetystöneuvos Pekka Shemeikka kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle ulkoministerien yleisimpien vierailukohteiden kärjessä olevat Ruotsi, Venäjä, Viro ja Yhdysvallat ovat Suomelle hyvin luontaisia kohteita.
"Ruotsi, Venäjä ja Viro ovat tärkeitä naapurimaitamme. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppanimaa taloudessa ja politiikassa. Lisäksi Yhdysvalloissa sijaitsee useita monenkeskisiä järjestöjä kuten YK:n päämaja", Shemeikka perustelee.
Shemeikka korostaa, että ulkoministerien matkustamisessa on kyse Suomen asioiden ja etujen systemaattisesta hoidosta, eikä mistään epävirallisesta reissaamisesta.
Ulkoministerien matkat ja matkakohteet siirtyvät ministereille pitkälle etukäteen kalenteroituina hallituksesta riippumatta. Osa matkoista liittyy kahdenvälisten suhteiden hoitoon ja osa monenväliseen diplomatiaan.
"Molemmissa tapauksessa kyse on pitkälti Suomen juoksevien asioiden hoidosta. Kulloinenkin kansainvälinen tilanne määrittää pitkälti ulkoministerin matkakalenterin", Shemeikka sanoo.
On myös syytä huomata, että pyynnöt kahdenvälisiin vierailuihin siirtyvät usein hallituskausien yli. Lisäksi kansainvälinen kokousrytmi Suomen hallituksesta riippumatonta eli vaikkapa YK:n ja EU:n kokoukset järjestetään tiettyyn ennalta määrättyyn aikaan.
Lähetystöneuvos huomauttaa, että ulkopolitiikka on aina ensisijaisesti Suomen asioiden hoitamista, missä näkyy vahvasti Suomen ulkopolitiikan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus.
"Jatkuvuus näkyy esimerkiksi toisiaan seuraavien hallitusten ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa", hän sanoo.
Asioita hoidetaan Shemeikan mukaan ammattimaisesti henkilökemioista riippumatta. Hän myöntää, että laajan, niin sanotun annetun agendan lisäksi ministereillä on tietysti omia verkostoja ja vahvuusalueitaan, joita heidän kannattaa pyrkiä edistämään.
"Yksi hyvä, tuore esimerkki Suomen ulkopoliittisesta aktiivisuudesta ja vaikutusvallan keräämisestä Suomelle on kansainvälisen rauhanvälityksen edistäminen. Ulkoministeriöön on perustettu hiljattain rauhanvälityskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa", Shemeikka kertoo.
Ulkoministerien matkat vaihtelevat yhtä paljon kuin matkakohteet ja matkojen aiheetkin. Kahdenvälisissä suhteissa monet matkoista ovat vastavierailuja eri maiden ulkoministerien aiempien vuosien ja hallituskausien Suomen vierailuille.
"Monenvälisessä diplomatiassa kansainvälinen asialista ja kansainvälisen yhteistyön kulloisetkin tarpeet puolestaan määrittävät kokousmatkustamisen", Shemeikka sanoo.
Suomen ulkoministerin hoidettavana voi olla esimerkiksi tietyn ajan kestäviä puheenjohtajuuksia ja niihin valmistautumista. Tällaiset puheenjohtajuudet voivat liittyä esimerkiksi arktiseen tai pohjoismaiseen yhteistyöhön. Myös viennin edistäminen on Shemeikan mukaan aina ollut tärkeä osa monia vierailuja.
"Vienninedistäminen on yksi ulkoministeriön avaintehtävistä. Työtä tehdään Team Finland – verkoston välityksellä ulkoministeriön johtamien ulkomaan edustustojen avulla yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Ilmastonmuutos ja talouden vihreä siirtymä sitovat ulkopolitiikan, kauppapolitiikan ja vienninedistäminen entistä tiukemmin toisiinsa", Shemeikka kertoo.
Vuonna 1990 ulkoministeriön palveluksessa aloittanut lähetystöneuvos Shemeikka kertoo, että ulkoministerin työnkuva on kokenut merkittävän muutoksen viimeisimmän 20 vuoden aikana.
Muutoksen taustalla vaikuttaa Shemeikan mukaan pitkään jatkunut globalisaatio sekä vaatimus kääntää ilmastonmuutos laajaksi kestävän kehityksen turvallisuudeksi.
"Laajan turvallisuuden kysymykset eli kansainvälinen kestävä kehitys, ihmisoikeuksien edistäminen kansainvälisesti ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat lisänneet voimakkaasti monenkeskisen yhteistyön tarvetta", Shemeikka valaisee.
Shemeikan mukaan kansainvälisen kanssakäymisen vauhti ja intensiteetti ovat viime vuosina entisestään lisääntyneet. Intensiteetin lisääntyminen on näkynyt jo pitkään tiiviiksi puristettuina aikatauluina ja matkakalentereina.
"Euroopan unionista on tullut Suomen ulkopolitiikan tärkein työkalu sen jälkeen, kun liityimme unioniin 25 vuotta sitten. Jo tätä ennen Suomi on aina pienenä valtiona halunnut olla tukemassa YK: ta ja koko monenkeskisen järjestelmän vahvistamista", hän sanoo.
Lähetystöneuvos huomauttaa, että nykyisin Suomi on vahvasti tukemassa EU:n ja YK:n yhteistyötä koko kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi.
Ulkoministeriössä on jo pitkään ollut toinen ministeri, jonka erityisvastuulla on ulkomaankaupan edistäminen muun muassa vienninedistämismatkojen kautta. Nykyisin tuossa roolissa on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).Ulkoministeri sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri tekevät jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä keskenään ulkoministeriössä ja sen eri osastojen kanssa.
Matkustustahdin koventumisen lisäksi myös vaatimukset ulkoministereitä kohtaan ovat Shemeikan mukaan nykypäivänä kansainvälisesti entistä kovempia.
Koronavirusaikana monien ministereiden matkoja on korvattu erilaisilla etätapaamisilla. Shemeikka uskoo, etteivät etätapaamiset kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä korvaa perinteistä kanssakäymistä eli kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ja luottamuksellisia keskusteluita.
"Mitä vaikeampia keskustelujen aiheet ovat, sitä enemmän tarvitaan luottamuksellisuutta. Sitä ei synny ilman suoria henkilökohtaisia kontakteja", Shemeikka kuvailee.
Lue lisää:
Perustuslakivaliokunta käynnistää esitutkinnan ulkoministeri Haaviston toimista
Timo Soini ryhtyy tutkimaan populismin olemusta: "Muotia ja menestystuote joka puolella Eurooppaa"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
