Ålandstidningen turvallisuuspoliittisesta uhasta lähialueilla: "Ahvenanmaalla meidän pitäisi olla paremmin varautuneita kuin olimme pandemian varalta"

Ahvenanmaalla seurataan tarkasti, mitä naapurin Gotlannissa ja Itämerellä tapahtuu turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Kuva: Sanne Katainen

Ålandstidningenin Jonas Bladh kirjoittaa lehden pääkirjoituksessaan (16.1.2022) turvallisuuspolitiikasta, ja miltä Itämeren lisääntynyt turvallisuuspoliittinen jännite näyttää Ahvenanmaan näkökulmasta.

Ahvenanmaa on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu alue, toisin kuin Ruotsin Gotlanti ja Tanskan Bornholm – Itämeren kaksi muuta strategisesti tärkeää isoa saarta.

Sotilaalliset näkökulmat ovat olleet Ahvenanmaalla suhteellisen tabu keskustelunaihe. Ålandstidningen kirjoittaa asioista nyt niiden oikeilla nimillä.

Ruotsi siirsi joukkoja Gotlantiin osoittaakseen olevansa hereillä ja valvovansa strategisen saaren puolustusta, kun Venäjä purjehti maihinnousualuksillaan alueen läheisyydessä. Tanska on ollut aktiivinen Bornholmissa.

"Demilitarisoidulla ja puolueettomalla Ahvenanmaalla ei luonnollisestikaan tehdä vastaavia toimenpiteitä. Kuitenkin, onko turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tapahtunut jotakin, johon maakuntahallinnon pitäisi ryhtyä", Ålandstidningen pohtii.

Ahvenanmaa on ollut vuodesta 1921 kansainvälisoikeudellisesti neutralisoitu alue.

Kansainvälisistä sopimuksista tulee pitää kiinni, mutta on tosiasia, että konfliktin sattuessa ne osoittautuvat paperitiikereiksi, lehti kirjoittaa.

Ja mitä sitten tapahtuu? Mitä Ahvenanmaan yhteisö tekee, jos sota syttyisi yhdellä lähialueillamme?

Ålandstidningen vertaa tilannetta seuraavaan pandemiaan valmistautumiseen – "johon Ahvenanmaan pitäisi valmistautua paremmin kuin nykyiseen".

"Siltä varalta, että pahin tapahtuu, riski sille on noussut voimakkaasti", pääkirjoitus päättyy.

"Maailma pidättää hengitystään Putinin aggressioiden edessä", otsikoi Ålandstidningen Ukrainaa ja Itämeren turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen pääkirjoituksensa.