Tutkimus: Naiset valitsevat miehiä hajun perusteella ‒ siittiöiden käytös paljasti ristiriitaisuuden
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka hyvin naisen hajuaistiin perustuvat parinvalintamieltymykset ennustivat mies- ja naissukusolujen yhteensopivuutta.
Useat tutkimukset osoittavat, että naisten parinvalintaan vaikuttaa miehen haju. Kuva: Jeremy WongImmuunijärjestelmän toiminnalle tärkeiden MHC-geenien (major histocompatibility complex) tiedetään välittävän parinvalintaa sekä yksilö- että sukusolutasolla.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että MHC-geeneillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi hajuaistiin perustuviin parinvalintamieltymyksiin, eli siihen, kuinka miellyttävänä mahdollisen kumppanin hajua pidetään.
Tutkijoille on kuitenkin jäänyt epäselväksi, toimiiko MHC-geeneihin perustuva parinvalinta samalla tavalla ennen ja jälkeen yhdynnän, eli sekä yksilö- että sukusolutasolla.
”Aikaisemmat ja myös tämä tutkimus osoittavat, että naiset tekevät selkeästi parinvalintaa hajuaistin perusteella. On myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että miehillekin naisten hajulla olisi merkitystä parinvalintaa tehtäessä. Eläinkunnassa on ylipäätään totuttu ajattelemaan, että naaraat ovat valikoivampia”, Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Kekäläinen kommentoi MT:lle.
”Haju voi tehdä tiedostamatta henkilöstä kiinnostavan. On puhuttu, että ihmisillä olisi tällaisia feromoneja, kuten eläimillä, jotka vaikuttavat parinvalintaan.”
Kekäläinen tähdentää, ettei parinvalinta ihmisillä tapahdu pelkästään hajujen perusteella.
”On olemassa monia signaaleja, joista haju on yksi. Ihmisellä on monia muitakin signaaleja siellä taustalla, kuten yhteiskunnallista statusta.”
”Haju voi tehdä tiedostamatta henkilöstä kiinnostavan. On puhuttu, että ihmisillä olisi tällaisia feromoneja, kuten eläimillä, jotka vaikuttavat parinvalintaan.”
Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa käy ilmi, että siittiöiden liike kuitenkin viittaa eri suuntaan kuin hajuaistimukset.
”Meidän tutkimus meni vähän valtavirtaa vastaan. Kun naisella ja miehellä oli samantyyppiset MHC-geenit, niin se miellytti enemmän hajuaistimuksissa. Mutta siittiöiden liike viittaasikin toisen tyyppiseen käytökseen.”
Tutkimuksessa tarkasteltiin miesten siittiöiden liikkumista suhteessa naisten munarakkulanesteeseen.
”Tutkimukseen osallistuneilta miehiltä kerättiin siittiöt ja naisilta munarakkulanestettä. Kävikin ilmi, että siittiöt aktivoituivat keskimäärin liikkeelle paremmin, kun munarakkulaneste oli peräisin naiselta, joka oli geneettisesti selkeästi erilainen kuin spermaa luovuttanut mies”, Kekäläinen kertoo.
”Eli tässä hajuaistimukset menivätkin ihan eri suuntaan kuin siittiöiden aktiivisuus. Tämä viittaa siihen, että hajuaistin perusteella viehättävimpinä pidetyt miehet eivät välttämättä aina ole parhaita kumppaneita hedelmöittymisen kannalta.”
Tulokset osoittivat, että naiset suosivat MHC-geeneiltään samankaltaisten miesten tuoksuja, mutta siittiöt liikkuivat paremmin ei-samankaltaisissa mies-naisyhdistelmissä.
Yksilö- ja sukusolutasolla tapahtuvat parinvalintaprosessit voivat siis olla ristiriidassa keskenään. Sukusolutasolla tapahtuvalla parinvalinnalla voi olla ratkaiseva merkitys, sillä se saattaa estää munasolun hedelmöittymisen tapauksissa, joissa kumppanit ovat geneettisesti yhteensopimattomia.
”Hajuaistin perusteella viehättävimpinä pidetyt miehet eivät välttämättä aina ole parhaita kumppaneita hedelmöittymisen kannalta.”
Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhdeltätoista mieheltä kerättiin ihon hajunäytteitä, minkä jälkeen kymmenen kokeeseen osallistunutta naista arvioi hajunäytteiden miellyttävyyttä ja voimakkuutta. Tutkijat siten muodostivat kaikkiaan 110 erilaista mies-naisyhdistelmää analysoidakseen, ennustivatko naisten tuoksumieltymykset siittiöiden hyvää liikkuvuutta munarakkulanesteessä.
”Olemme todella kiitollisia kaikille tutkimukseen osallistuneille. Miesten tuli noudattaa todella yksityiskohtaisia ohjeita, jotta hajunäytteiden kerääminen tapahtui luotettavasti. Olemme erittäin varmoja siitä, että onnistuimme saamaan talteen kunkin osallistujan yksilöllisen hajun. Naisten puolestaan piti tehdä ovulaatiotestejä, joilla varmistuttiin siitä, että hajujen arviointi tapahtui hedelmällisenä aikana”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja FT Annalaura Jokiniemi kertoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Tutkijat analysoivat kaikkien mies-naisyhdistelmien MHC-yhteensopivuutta. Huomioon otettiin sekä klassiset että ei-klassiset MHC-geenit.
Tutkimuksen rahoittaja oli Suomen Akatemia.
Tulokset julkaistiin Heredity-tiedelehdessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
