Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uusiutuva bioenergia ja kotimaiset lämmönlähteet valtasivat alaa kaukolämmössä – hiili, turve ja öljy tekevät tilaa

    Lämmin joulukuu säästi 80 neliön kerrostaloasujalle 20 euroa lämmityskuluja, suhteessa vielä lämpimämpi tammikuu jätti lompakkoon 30 euroa.
    Kuva: Jukka Pasonen

    Kaukolämmön tuotannossa siirrytään päästöllisistä polttoaineista päästöttömiin. Kaukolämmön tuottajat hyödyntävät teollisuuden, datakeskusten ja asumisen tuottamia hukkalämpöjä. Nämä korvaavat turvetta, kivihiiltä ja öljyä biopolttoaineilla.

    Energiateollisuuden vuoden 2019 kaukolämpötilastot osoittavat hiilidioksidipäästöissä reilun pudotuksen kaukolämmön tuotannossa. Kun viime vuosi oli keskimäärin asteen normaalivuotta lämpimämpi, myös kaukolämmön käyttö hieman väheni ja oli 32,4 terawattituntia (TWh). Laskua edelliseen vuoteen oli noin kolme prosenttia.

    Energiateollisuuden vuoden 2019 kaukolämpötilastot osoittavat hiilidioksidipäästöjen vähentyneen reilusti kaukolämmön tuotannossa. Kun viime vuosi oli keskimäärin asteen normaalivuotta lämpimämpi, myös kaukolämmön käyttö hieman väheni ja se oli 32,4 terawattituntia (TWh). Laskua edelliseen vuoteen oli noin kolme prosenttia.

    Lämpötilakorjattuna kaukolämmön käyttö kasvoi 0,1 prosenttia.

    Lämmityskuukausista helmi- ja joulukuu olivat huomattavasti normaalia lämpimämpiä. Kesällä kaukolämpöä tarvitaan lähinnä käyttöveden lämmittämiseen.

    Energiateollisuuden julkaisemien kaukolämmön vuositilastojen mukaan kaukolämmön ilmastopäästöt vähenivät 12 prosenttia edellisvuodesta.

    Kuluttajien kustannukset eivät nousseet samassa suhteessa, vaan viimeisen viiden vuoden aikana kaukolämmön hinta on kohonnut keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa.

    Lämmin joulukuu ja nyt menossa oleva tammikuu tuovat säästöä asukkaiden lämmityskuluihin:

    ET:n energiamarkkinoiden asiantuntija Mirja Tiitinen on laskenut, että normaalia viisi astetta lämpimämpi joulukuu säästi 80 neliön kerrostaloasukaan kaukolämpökustannuksia noin 20 euroa. Tammikuu on eteläisessä Suomessa ollut seitsemän astetta keskimääräistä lämpimämpi, ja säästö vastaavasti 30 euroa.

    Turpeen päästökustannus ja vero ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa. Metsähakkeeseen verrattuna turpeen kustannus on noussut vuodesta 2017 veron ja hiilidioksidin päästömaksun vuoksi 52 prosenttia. Metsähakkeen kustannus oli viime vuonna noin 20 euroa megawattitunnilta. Turpeen kokonaiskustannus oli 25 euroa /MWh.

    " Turpeen energiakäyttö tulee nykynäkymin puolittumaan vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vähitellen poistumaan", arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

    Jos poliittiset päättäjät aikovat edelleen nostaa turpeen kustannusta veroineen, kiirehtiminen johtaa Leskelän mukaan siihen, että energiapuuta aletaan tuoda Suomeen ja ainespuun käyttöä lisätään lämmityksessä. Tämä ei ole energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena.

    Energiateollisuuden arvion mukaan kaukolämmön päästöt tuotettua energiayksikköä kohden laskee edelleen nopeasti.

    "Olemme julkisesti luvanneet, että energiantuotannon päästöt puolittuvat vuoteen 2030. Kehitys tukee hallituksen hiilineutraalisuustavoitetta", Leskelä muistutti.

    Ilmastoneutraalin energian osuus oli viime vuonna yli puolet kaukolämmön tuotannosta. Hukkalämpöjen hyödyntäminen lasketaan mukaan ilmastoneutraaleihin lämmönlähteisiin. Hukkalämpöjen osuus viime vuonna oli kymmenen prosenttia kaikista kaukolämmön energialähteistä.

    Ilmastoneutraalin ja biolämmön osuus kasvaa kaikissa maakunnissa. Valtaosassa maakunnista uusiutuvat ovat jo valta-asemassa kaukolämmön lähteenä, samoin kotimaiset energialähteet.

    Pirkanmaalla Lahti luopui viime vuoden aikana kivihiilen käytöstä, samoin Varsinais-Suomessa Turun seudulla iso kaukolämpötoimija siirtyi käyttämään uusiutuvia.

    Kaukolämmön kustannus on ratkaisevaa asumiskustannuksissa. ET:n tilastojen perusteella kaukolämpöyhtiöt ovat tehostaneet toimintaansa ja siten pitäneet kaukolämmön hinnan suhteellisen vakaana energialähteiden kallistumisesta huolimatta.

    Asuin- ja palvelurakennuksissa kaukolämpö on johtava lämmitysmuoto 46 prosentin osuudellaan. Sähkö vastaa Tilastokeskuksen ennakkotiedon 2018 osalta 17 prosenttia, lämpöpumput 16 prosenttia, puu 13 prosenttia, öljy seitsemän ja muu lämmitys prosentin.

    Kun rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin, kaukolämmön osuus vahvistuu lämmitysmuodoissa.

    Kaukojäähdytystoiminta jatkoi laajentumista viime vuonna ja sopimusteho kasvoi 15 prosenttia runsaaseen 350 000 megawattitunnin myyntiin. Kaukolämmitykseen verrattuna jäähdytystoiminta on suhteessa vielä huomattavasti pienempää.