Niinistö ei ymmärrävoivottelua heikosta eurosta
Luoto (MT)
Presidentti Sauli Niinistö otti lauantaina terävästi kantaa eurokriisiin. Niinistö räväytti epäilemällä, että eurokriisi johtaa lopulta setelimyllyn pyörittämiseen.
Presidentti sanoo, että hän ei suinkaan suosittele rahan määrän lisäämistä, ”setelirahoitusta”.
Tilanne on kuitenkin kehittynyt sellaiseksi, että se taitaa jäädä käteen.
Niinistö sanoo, että yksittäisten tapahtumien asemesta pitäisi nähdä kriisin suurempi kuva.
”Tässä on nyt edetty kriisitunnelmasta toiseen.”
”Kaksi vuotta sitten sanottiin, että asia on nyt hoidettu. Sitten se oli hoidettu puolentoista vuoden päästä, sitten vuoden päästä. Aina on tullut uusia kriisejä, enkä usko, että tämä viimeisinkään tiukka viikonloppu jää viimeiseksi.”
Niinistö sanoo, että hän ei pidä ”todennäköisenä”, että Euroopan keskuspankki itse pyrkisi aktiivisesti käynnistämään setelipainon.
”Minun epäilyni kuitenkin on, että se viime käden asian selvittäjä, ’lender of last resort’ on EKP. Ei kai tässä taida muita olla. Samalla tavalla kuin amerikkalaiset ovat tehneet”, presidentti sanoo.
Niinistö sanoo painottavansa sitä, että setelirahoitus saattaa kuulostaa helpolta, mutta se ei ole ”mutkaton tie”.
”Ei niitä taivaasta ilmesty niitä seteleitä. Sitten joudutaan jälkiselvittelemään inflaation vaaraa.”
Presidentin mielestä inflaatio ei ole ainoa ongelma, jonka kanssa joudutaan painimaan.
”Jos tai kun länsi selvittää nämä ylivelkaisuusongelmansa setelipainojen kautta, joudutaan myös miettimään globaaleja ratkaisuja valuuttajärjestelmässä.”
Niinistö viittaa muun muassa Kiinan ulostuloihin vuosien varrella.
On ollut epäilyjä dollarin suhteen, on ollut epäilyjä Yhdysvaltain lainakaton toimivuudesta. On puhuttu muun muassa uuden globaalin reservivaluutan luomisesta.
Presidentti sanoo, että nämä kaksi seuraamusta täytyy ymmärtää, jos setelimylly alkaa pyöriä.
Varsinkin inflaation hallinta on vaikea kysymys.
Viime viikolla Saksan johtavan hallituspuolueen CDU:n riveistä kuului jo vahvoja vaatimuksia siitä, että Kreikka on potkaistava ulos valuuttaunionista. Voiko tämä kriisi kehittyä sitten niin, että euro hajoaa?
”Olen sitä mieltä, että IMF:n olisi alun pitäen pitänyt ottaa Kreikka hoitoonsa. Se ei tarkoita, että IMF olisi maksanut kaiken. Mutta heillä on oma tapansa hoitaa näitä asioita. ”
Niinistö sanoo, että puheet siitä, ”kuka potkitaan ja kuka jää”, ovat kuitenkin ”kuukausittaisia kriisejä”.
”Velat eivät häviä sillä lähteekö joku tai liittyykö joku. Ongelma säilyy. Erityisesti Kreikan kohdalla näyttäytyy kilpailukyvyttömyys pitkäaikaiselta haasteelta.”
Pitäisikö Suomen tehdä selvitys siitä, mitä ero eurosta tarkoittaa käytännössä. Tätähän on meillä vaadittu viime päivinä?
”Suomi on tiukka ja meidän pitäisi osata tehdä selväksi muillekin, miksi. Siksi, että Suomi itse on noudattanut sääntöjä. Suomalaisilla rahoituslaitoksilla ei juurikaan ole välittömiä intressejä apua saaneissa maissa”, presidentti sanoo.
”Ja lopuksi, ’rikas pohjoinen – köyhä etelä’ on ainakin Suomen kohdalta legendaa; kotitalouksiemme nettovarat ovat alle eteläisen Euroopan maiden keskitason.”
Niinistö sanoo, että enemmän ajatuksia olisi suunnattava siihen, mikä on päätepiste tässä kaikessa ja mietittävä miten Suomi siihen asemoidaan.
”Minusta se on siellä setelipainon puolella. Seuraamuksia olisi syytä aika tarkkaan miettiä.”
Niinistön mukaan kriisin hoidossa ei ole enää kovin paljon uusia mahdollisuuksia. Poliittinen liikkumavara näyttää heikkenevän.
Vaikka EU:n väliaikaisessa rahastossa ja pysyvässä vakausmekanismissa on varoja, niiden käytöstä on jo nyt syntynyt riitaa ja niiden riittävyyskin voi kyseenalaistua.
”Jos ja kun pää tulee vetävän käteen, jää jäljelle vain EKP”, presidentti toteaa.
Hän muistuttaa silti, että setelirahoitus ei ratkaise itse ongelmaa. Niinistö kertoo, miten Suomen 1990-luvun kriisi alkoi ratketa.
”Kyllähän devalvaatio ja valuutan kellutus olivat silloin kova sana. Vaikka rakenteissakin tapahtui uudistumista, valuuttakurssimuutos oli tärkein.”
Niinistö sanoo tunteneensa huolta vahvasta eurosta.
Presidentiltä ei heru ymmärrystä niille, jotka ovat huolissaan euron arvon heikkenemisestä.
”Kun euro lähti liikkeelle, sen arvo suhteessa dollariin oli jotain 0,89 tai 0,87. Kesti pitkään, ennen kuin edes pariteetti eli yhden suhde yhteen saavutettiin. Sen jälkeen euro kallistui vielä kolmanneksella.”
Niinistö sanoo, että hänen on vaikeaa ymmärtää heikon euron voivottelua. Euron oikea arvo on myös osa kriisin ratkaisua.
”Mieluummin näkisin vielä heikomman euron.”
LAURI KONTRO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
