Lähes miljoona pumppua puhisee Suomea lämpimäksi – ilman niitä huippusähköntarve olisi satoja megawatteja korkeampi
Ilman lämpöpumppuja rakennusten lämmityksen sähköistyminen kuluttaisi selvästi nykyistä enemmän energiaa.
Ilman lämpöpumppuja kireiden pakkasten aikainen sähköntehon huipputarve voisi olla jopa 500 Megawattia suurempi. Kuva: Markku VuorikariViime aikojen kireät pakkaset olisivat kuormittaneet Suomen energiantarvetta reilusti nykyistä enemmän, ellei maassa puhisisi jo lähes miljoona lämpöpumppua. Suomen Lämpöpumppuyhdistys (Sulpu) kertoo tiedotteessaan, että vuoden sähkötehontarpeen huippulukema – 14 300 Megawattia – ohitettiin hiljattain.
Suomeen on asennettu noin 800 000 ilmalämpöpumppua tai ilma-vesilämpöpumppua. Parinkymmenen asteen pakkasessa ilmalämpöpumpun lämpökerroin on noin 2.
Sulpun mukaan tällaisilla keleillä jokainen sähköllä lämpiävään taloon tai mökkiin asennettu noin kilowatin ottotehoinen ilmalämpöpumppu säästää tehoa reilun kilowatin. Ilma-vesilämpöpumpuilla säästö on tätäkin suurempi.
Ilman näitä pumppuja Suomen sähkötehontarve olisi jopa 500 Megawattia suurempi. Tämä vastaa suunnilleen yhden Loviisan ydinvoimalan reaktorin nettosähkötehoa.
Lisäksi Suomessa pöhisee noin 150 000 maalämpöpumppua.
Sulpun tiedotteessa kerrotaan, että ilman näitä pumppuja kaikkien aikojen sähkötehon huippukulutus eli 15 000 Megawattia olisi saavutettu tänä talvena. Lämpöpumput eivät myöskään ole kasvattaneet sähkön kokonaiskulutusta lämmityssektorilla.
Ilman lämpöpumppuja, lämmityksen sähköistäminen kuluttaisi vuositasolla jopa 26 Terawattituntia eli 9 Terawattituntia nykyistä enemmän. Laskelmat selviävät Aalto Yliopiston tekemästä Sähköistyvä Lämmitys -tutkimuksesta.
Ilman pumppuja rakennusten lämmityksen sähköistyminen kuluttaisi vuoteen 2030 mennessä 13 Terawattituntia enemmän sähköä vuositasolla.
Lue myös:
Pakkanen paukkuu – sähkölaskun säästötalkoissa mukana myös vessan ovi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

