Energiatukia yritetään yksinkertaistaa
Tätä mieltä on Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Maailmanlaajuisen päästökaupan kautta päästöille muodostuisi tasapuolinen markkinahinta, joka ohjaisi energian tuotantoa ja käyttöä vähäpäästöisempään suuntaan.
Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla kuten liikenteessä, maataloudessa ja lämmityksessä veroja, tukia ja määräyksiä voitaisiin edelleen käyttää ohjauskeinoina.
EK:n johtavan asiantuntijan Mikael Ohlströmin mukaan Suomella on paljon pelissä, kun EU:ssa valmistellaan parhaillaan vuoteen 2030 ulottuvia päätöksiä ilmastotavoitteista.
”Tarvitsemme kohtuuhintaista energiaa työllisyyden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Samalla on löydettävä keinot hillitä ilmastonmuutosta maailmanlaajuisesti, kustannustehokkaasti ja niin, ettei eurooppalaisten yritysten kilpailuasema vääristy”, Ohlström sanoo.
EU:n nykyisistä ilmastotavoitteista ja energiapolitiikan ohjauskeinoista päätettiin vuosina 2007–2008. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka on johtanut rinnakkaisten velvoitteiden ja ohjauskeinojen sekavaan järjestelmään. Samalla keskenään kilpailevat tuet nielevät miljardeja euroja.
Saksassa uusiutuvan energian, lähinnä tuulivoiman ja aurinkoenergian, tukiin kuluu tänä vuonna 20 miljardia euroa.
Saksassa sähkönkäyttäjät maksavat tänä vuonna sähkölaskussaan uusiutuvan sähköntuotannon tukea 5,2 senttiä kilowattitunnilta eli jokseenkin saman, mikä on pörssisähkön hinta.
Tuulettomien ja pilvisten päivien varalle tarvitaan edelleen varavoimaa, jota tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Myös fossiiliselle energialle vaaditaan Saksassa tukea, koska varavoimana käytettävät voimalat eivät muuten ole kannattavia.
Uusiutuvan energian tukia maksettiin EU-maissa 37 miljardia euroa vuonna 2011. Vuonna 2020 summan arvioidaan nousevan jo yli sataan miljardiin euroon vuodessa.
Teollisen energiankäyttäjän sähköstä maksama hinta on EK:n mukaan EU:ssa jäsenmaasta riippuen kaksin-kolminkertainen verrattuna Yhdysvalloissa teollisuuden maksamaan sähkönhintaan.
Kansallisesti maksetut suuret uusiutuvan energian tuet ovat osaltaan alentaneet päästöoikeuden hintaa ja ohjausvaikutusta.
MTK:n energia-asiantuntijan Ilpo Mattilan mukaan EU:n nykyinen tilkkutäkkimäinen tukijärjestelmä tarvitsee remonttia. Päästökaupan nostaminen ainoaksi ohjauskeinoksi päästökauppasektorilla on hänen mielestään kannatettavaa, kun kasvihuonekaasujen alenemasta sovitaan.
”Päästöoikeuden riittävän korkea hinta lisäisi myös puun käyttöä”, Mattila sanoo.
Metsäteollisuus ry:n energiajohtajan Jouni Punnosen mukaan aiempien laskelmien mukaan kuitupuun polttaminen monipolttokattiloissa olisi varteenotettava vaihtoehto, jos päästöoikeuden hinta nousee 20–25 euroon hiilidioksiditonnilta.
Viime aikoina päästöoikeus on maksanut noin kolme euroa.
Punnosen mukaan puun saatavuus ensisijaisesti jatkojalostukseen on turvattava kaikissa tilanteissa.
”Puuta tarvitaan meillä tulevaisuuden biotaloudessa. Vaarana on, että puu lähtee meiltä muualle poltettavaksi”, Punnonen sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
