Säädytöntä menoa – hallitusneuvotteluihin ladataan aina odotukset suuresta draamasta
Media toivoo puolueilta valtataisteluita ja teatraalisia ulosmarsseja, vähintään ”jäsentenvälisiä” salkkuruletteja.
Hallitusneuvotteluiden näyttämönä toimii Helsingin Säätytalo. Kuva: Carolina Husu15.5.202306:30
Kansa antoi eduskuntavaaleissa vahvan mandaatin talousvastuulliselle politiikalle. Vasemmistolainen taloudesta ja velkaantumisesta piittaamaton politiikka sai päätöksensä. Suomalaiset äänestivät sen puolesta, että raju velkaantuminen saadaan päätökseen ja maamme takaisin tukevalle ja vastuulliselle uralle.
Niinpä hallitusneuvottelut Säätytalolla jatkuvat alun toista viikkoa vaaleissa voittaneiden puolueiden kesken.
Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle, jotta ihmiset saavat hoitoa ja hoivaa ajoissa, koulutus saadaan kuntoon, maapuolustuksesta ja infrasta huolehditaan ja maatalous saadaan kannattavaksi - tässä vain muutama esimerkki.
Hallitusneuvottelut ovat loppujen lopuksi varsin proosallista toimintaa sanan täydessä merkityksessä. Eri reformipöytien jaostoilla on vastuullaan kirjoittaa omat kappaleensa hallitusohjelmapaperiin ja sanamuodoista, tulkinnoista ja pilkunpaikoista väännetään hartaasti.
Paikkana Säätytalo antaa kieltämättä juhlalliset puitteet neuvotteluille. Historiallisessa talossa on nähty suomalaisen demokratian sarastus, kun aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat kokoontuivat siellä valtiopäiville aina vuoteen 1906 asti, jolloin valittiin ensimmäisen kerran yksikamarinen eduskunta.
Synkeitäkin hetkiä seinät ovat nähneet: valtakunnanoikeus on kokoontunut siellä neljästi ja myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti pidettiin siellä.
Nykyään talon tavaksi on tullut todistaa tätä eduskuntavaalien jälkeistä ”säädytöntä menoa”, jota hallitusneuvotteluksikin kutsutaan. Muuna aikana tila toimii pääasiassa kokous- ja juhlahuoneistona.
Hallitusneuvotteluihin ladataan aina suurta draaman odotusta. Media toivoo puolueilta valtataisteluita ja teatraalisia ulosmarsseja, vähintään ”jäsentenvälisiä” salkkuruletteja. Näidenkin hallitusneuvotteluiden ajaksi on kuitenkin julistettu ”radiohiljaisuus” eli sovittu yhdessä siitä, ettei neuvottelujen etenemistä ja mahdollisia jumeja kommentoi muut kuin puolueiden puheenjohtajat.
Kiusaus tuntuu tosin aika-ajoin käyvän ylivoimaiseksi. Etenkin kun vanhat hallitusneuvottelukonkarit vielä kertovat, että menneinä vuosikymmeninä ”vuotaminen” oli suorastaan maan tapa pyörittää neuvotteluja haluttuun suuntaan. Vinkki hankalasta asiasta luottotoimittajalle ja sitä seurannut uutisointi kansalaispalautteineen takasi jo jonkinmoisen selkänojan.
Näidenkin neuvottelujen tuloksena on lopulta hallitusohjelma, jossa on koko joukko kompromisseja ja paljon hyviä tarkoitusperiä. On selvää, ettei yksikään puolue saa kaikkia tavoitteitaan hallitusohjelmaan, mutta kokonaisuuden tulee olla puolueen tavoitteiden ja arvojen mukainen.
Tärkeintä on, että Suomi-laivan suunta saadaan käännettyä, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan.
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
