Soklin kaivos olisi uusi Talvivaara Kemijoen latvoilla
Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamossa. Kirjoittajan mukaan kaivoksen ympäristössä on mitattu kymmenien kilometrien säteellä raskasmetallilaskeumia. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoJoukko Itä-Lapin kunnanjohtajia kirjoitti (MT 30.6.), ettei Soklin kaivos voi odottaa. Ovatkohan he tietoisia siitä, että Sokli ja Talvivaara ovat Suomen suurimmat uraanivarannot? Talvivaaran tavoin on ilmeisesti tarkoitus vaieta uraanista ja lopulta haluta ”ottaa uraani talteen”.
Kuinka moni tietää, että New Yorkin Blacksmith-instituutin arvion mukaan kaivosalueelle jää noin 85 prosenttia alkuperäisestä luonnon radioaktiivisuudesta leviämään vesistöihin, tässä tapauksessa siis Nuortti- ja Ylä-Kemijoen vesistöihin sekä tuulen mukana Korvatunturin seudun erämaihin.
Tiedämme, että uraani hajoaa erittäin myrkyllisiksi aineiksi, muun muassa poloniumiksi, jota riitti hitunen tappamaan Litvinenkon Englannissa. Uraanin mukana on siis aina sen hajoamistuotteita, jotka jäävät kaivospaikalle esiin kaivettuina ja jauhettuina leviämään, vaikka osa itse uraanista saattaisikin kerättyä.
Myös Yaran haluama lannoite olisi radioaktiivista. Se voi tulla ongelmaksi. Lannoitteille toivotaan radioaktiivisuutta rajoittavaa direktiiviä. Emme kai halua kylvää pelloille syöpävaarallista lannoitetta?
Jos Lappi haluaa säilyttää ainoan nopeasti kasvavan elinkeinonsa, matkailun, ja puhtaan luontonsa, on paras lopettaa mieletön vesistöjen ja maaperän saastuttaminen kaivosten myrkyillä.
Talvivaaran ympäristössä on mitattu kymmenien kilometrien säteellä raskasmetallilaskeumia. Tätäkö haluatte Itä-Lapille?
Ovat Yaran miljoonat tainneet tehota, kun tietopohja on näin kaivoskeskeinen. Kirjoituksessa mainittu Kemin kromikaivos puolestaan liittyy huomattavaan pohjavesiongelmaan ja lupaa laskea kuparilla ja talliumilla saastunutta vettä ojien kautta Perämereen on haettu.
Kaloille luonnonmukaiset ohitustiet padottuihin jokiin olisi tulevaisuutta rakentava tapa saada toimeliaisuutta Itä-Lappiin.
Aikanaan lohi elätti Itä-Lapin.
Marjatta Näätänen
fil. tri
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
