Työmarkkina­hokemia ja jalostusarvoa

Diplomi-insinöörien järjestön TEK:n eläkkeelle jäävä toiminnanjohtaja Heikki Kauppi puhkoi luuloja ja vääriä tietoja Tekniikka&Talouden (27.4.) haastattelussa:

–Hallituksen näkemys kilpailukyvystä on yksiniittinen ja jopa väärä.

– Palkat eivät luo kilpailukykyä, vaan kilpailu­kyky luo mahdollisuuden maksaa palkkoja. Sveitsissä maksetaan Euroopan kovimpia palkkoja. Siitä huolimatta Sveitsi on Euroopan kilpailukykyisin maa.

– Talousjärjestö OECD:n mukaan Suomi on keskimääräistä helpomman irtisanomisen maa.

– Yleissitovuus ei ole mikään suomalainen erikoisuus, Euroopassa lähes normi, poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Suomesta vietyjen tavaroiden kilohinta on vähemmän kuin sianlihan tuottajahinta: 1,3 euroa.

Selvää on, että sianlihankin hinta tuottajalle on liian halpa. Mutta pitäisikö Suomesta viedä sitten kevyempiä vai painavampia tuotteita maailmalle?

Ratakiskoja vai kevyitä höyheniä?

Ratkaisevaa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnille on se, että tuotteet sisältävät kunnolla jalostusarvoa – työtä, pääomaa, osaamista, muotoilua, kuluttajan arvostamaa brändiäkin.

Jalostusarvo on tuottajan aikaansaama arvonlisäys tuotantoketjussa.

Ratakiskoissakin voi olla arvonlisäystä, vaikka älykkäistä kiskoista en ole kuullutkaan. Terästuottaja SSAB:n menestyksen maailmalla ratkaisevat yhtiön erikoisteräkset, joissa on tuotantoketjun seuraavan käyttäjän arvostamaa tuotekehitystä ja lisäarvoa.

Japanilaisille Suomesta viedään kalliita brändättyjä haahkanuntuvatakkeja. Ne ovat kevyitä ja sisältävät kosolti lisäarvoa.

Valtio pystyy vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä kilpailukykyyn investoimalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen.

Yritykset voivat ajatella ja investoida myös pidemmällä kuin kvartaalin tähtäimellä, rakentaa brändiä, kehittää ja muotoilla uusia tuotteita, hakea uusia markkinoita, kouluttaa osaamistaan – ja osa näin tekeekin.

Kansainvälisiä markkinoita ei yksi pieni Suomi paljoa vedätä tai liikuta. Palkka-alet ovat lyhyt­aikaisia tulonsiirtoja – ja tuomittu epäonnistumaan.

Simonkadun pääekonomisti tarkastelee talouden käänteitä Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihde-sivuilla joka toinen viikko. Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.