Maaseudun salainen supervoima on itsepäisyys – huhut sen kuolemasta vahvasti liioiteltuja
Maaseudusta ei kannata keskustella vain ongelmalähtöisesti, muistuttaa MT:n päätoimittaja.
Maatilojen määrän laskun odotetaan jatkuvan, mutta myös uskoa tulevaisuuteen riittää. Kuva: Jaana KankaanpääMarianna Liikonen jätti työt Helsingissä ja luotsaa nyt 400-vuotiasta sukutilaa. Maitotilasta tuli rock-areena – Klamydian keikka sinetöi pihaton muodonmuutoksen. ”Kiinteistöparoni” Aimar Üidik kunnostaa omin käsin Teuvan keskustaa. Viljelijä keksi savolaisen koeputkimansikan – keräsi somessa yli 200 000 katsojaa.
Edellä mainitut ovat esimerkkejä Maaseudun Tulevaisuuden juttujen otsikoista kuluvana kesänä. Yhteinen nimittäjä on usko tulevaisuuteen, jota eivät nitistä edes maaseutuelinkeinojen sumuiset näkymät. Epävarmuus voi jopa toimia sisumoottorina.
Epävarmuus voi toimia sisumoottorina.
Myönteiseen keskittyminen ei merkitse haasteiden vähättelemistä. Suomessa arvioidaan vuonna 2035 toimivan noin 25 000 maatilaa nykyisen vajaan 39 000:n sijaan. Tämä merkitsisi yli kolmanneksen pudotusta. Samaan aikaan tilojen määrän vähentyessä tilakoko ja peltopinta-ala kasvavat. Asia selviää Kantar Agrin kyselytutkimuksesta.
Vaikka suuruuden ekonomiaan perustuva keskittymiskehitys on trendi myös alkutuotannossa, jatkajatilanne maatiloilla on hieman parantunut. Myös työtyytyväisyys on hippusen kohentunut. Sukupolvenvaihdosaikeet ovat kyselyn mukaan lisääntyneet varsinkin suurilla tiloilla ja kotieläintuotannossa (MT 17.7.).
Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen, totesi presidentti J.K. Paasikivi. Sanoihin kätkeytyy viisaus, mutta merkitystä on myös sillä, millaisesta näkökulmasta tosiasioita tarkastelee.
Jos suomalaisesta maataloudesta muodostaisi käsityksensä vain julkisen keskustelun perusteella, voisi luulla alan olevan viimeisiä henkäyksiä vaille valmis.
Onneksi ei ole. Suomessa toimii noin 8 000 enintään 40-vuotiasta maatalousyrittäjää. Heistä kolme neljästä tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana. Lähes joka kolmas hyödyntää uusia energiaratkaisuja ja teknologioita, kuten drooneja tai satelliittidataa, kertoo maa- ja metsätalousministeriön Nuori viljelijä -tutkimus. Ei kuulosta luovuttamiselta.
Ei kuulosta luovuttamiselta.
Nuoret yrittäjät ansaitsevat tuekseen pitkäjänteistä ja kannustavaa maatalouspolitiikkaa. Me MT:ssä teemme osamme nostamalla esiin maaseudun myönteisiä tarinoita tekijöineen.
Toiveikkuudella on taipumus luoda toiveikkuutta, yritteliäisyyttä ja innovaatioita. Pessimismi altistaa pessimismille, turhautumiselle ja pahimmillaan luovuttamiselle. Koska voimme valita suhtautumistapamme, valitkaamme vaihtoehdoista ensimmäinen. Siihen sopii toisen entisen presidentin, Mauno Koiviston viisaus: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
Jopa afrikkalaisen sikaruton uhalla.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







