Sarvamaa: Loppuvihellys elpymisrahastolle – mitä Eurooppa oppi miljardikokeilusta?
Komissiolla ei ole kattavaa tietoa esimerkiksi siitä, kenelle elpymisrahat lopulta menivät tai mitä investoinneilla saavutettiin, kirjoittaa EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen Petri Sarvamaa. Nyt vastaavaa toimintamallia ollaan hyödyntämässä uuden EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa.Kello käy. Elokuun 31. päivänä kuuluu loppuvihellys Euroopan historian suurimmalle yhteiselle elvytysohjelmalle. Siihen mennessä jäsenmaiden on saavutettava kaikki rahoitukseen sidotut tavoitteensa.
Nyt on oikea hetki kysyä: mitä tästä historiallisesta kokeilusta jäi käteen?
Mitä varsinaiseen elpymiseen tulee, voi komissio taputtaa itseään olkapäälle. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijoiden analyysin mukaan elpymisrahasto vauhditti talouskasvua, tuki työllisyyttä ja auttoi jäsenmaita säilyttämään investointejaan pandemian jälkeen. Yhteinen EU-lainanotto vakautti myös rahoitusmarkkinoita.
Ilman elpymisvälinettä Euroopan toipuminen olisi todennäköisesti ollut hitaampaa ja jäsenmaiden väliset erot suurempia.
Kriisin keskellä tehdyt ratkaisut ansaitsevat kuitenkin tarkan jälkiarvioinnin. Kun yhteisiä varoja käytetään satoja miljardeja euroja, eurooppalaisilla veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin rahat päätyivät ja mitä niillä saavutettiin.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tehnyt elpymisvälineestä jo useita tarkastuksia. Näistä viimeisimmän havainnot jatkavat jo aiemmin havaittua ja valitettavan tuttua teemaa.
Komissiolla ei nimittäin ole kattavaa tietoa siitä, kuinka paljon yksittäisiin hankkeisiin lopulta käytettiin rahaa, ketkä kaikki olivat varojen lopullisia saajia tai mitä investoinneilla saavutettiin. Elpymisvälineen maksut sidottiin sovittujen välitavoitteiden saavuttamiseen, mutta kokonaiskuva rahavirroista, kustannuksista ja vaikutuksista jäi loppupeleissä puutteelliseksi.
Kyse ei tietenkään ole siitä, että rahoja olisi kavallettu tai ne olisivat kokonaan kadonneet. Kyse on tilivelvollisuudesta. Kun suomalainen kunta rakentaa koulun tai valtio peruskorjaa tien, voi veronmaksaja jälkikäteen nähdä, mitä hanke maksoi ja mitä sillä saavutettiin. Saman suoraselkäisen toiminnan pitäisi päteä myös Euroopan unionissa.
Eikä nyt puhuta pikkusummista. Elpymisvälineestä on tähän mennessä sidottu lähes 600 miljardia euroa ja sen tulosperusteista toimintamallia ollaan kovaa vauhtia hyödyntämässä uuden EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa. Siksi nyt tehdyillä havainnoilla on merkitystä paljon elpymisrahastoa laajemminkin.
Elpymisrahaston tärkein oppi ei ehkä liity yhteiseen velkaan vaan yhteiseen vastuuseen. IMF:n tutkijat suosittelevat säilyttämään sen, minkä laajasti koettiin toimivan: investointien, uudistusten ja rahoituksen kytkemisen toisiinsa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin taas muistuttaa, että seuraavalla kerralla myös rahavirtojen, kustannusten ja tulosten on oltava aidosti jäljitettävissä.
Kolumnin kirjoittaja on EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










