Susikannan kasvu tulee kalliiksi karjankasvattajalle
Sudet ovat tappaneet tänä vuonna MT:n keräämien tietojen mukaan ainakin 74 lammasta.
Koko viime vuoden aikana sudet tappoivat 68 lammasta ja edellisvuonna 58. Tänä vuonna on sattunut erityisen paljon tapauksia, joissa susi on tappanut useita lampaita kerralla.
Susivahingoista saa korvauksia, mutta ne eivät kata haittaa, joka aiheutuu susiin varautumisesta ja selviytyvien eläimien vauhkoontumisesta. Suden ajaessa karjan ulos aidasta niitä voidaan joutua etsimään talkoovoimin päiväkausia.
”Häirikkösusiluvan sanavalinta on epäonnistunut. Lupaa ei tahdo saada millään, kun se edellyttää ’merkittävää taloudellista vahinkoa’. Asetus pihasusista ei ota huomioon niistä aiheutuvaa häiriötä ja uhkaa”, sanoo Haapajärven petoyhdyshenkilö Olli Leppänen.
”Susien tappamien lampaiden määrän nousu ei johdu siitä, että lampaiden määrä on kasvanut. Kyllä se johtuu siitä, että susien kanta on nyt kasvanut aivan äärirajoilleen”, hän sanoo.
”Korvaussummat ovat pelleilyä eivätkä kata juuri mitään. Vahingot pitää kuitenkin aina ilmoittaa, se on ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen.”
MTK Keski-Pohjanmaa ja metsästäjäliitto vaativat lisää sudenkaatolupia.
”Maatiloille asennetuista riistakameroista on voitu nähdä, kuinka sudet ovat tulleet jopa navetan sisälle”, MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki kertoo.
”Susien liikkuminen aivan asutuksen keskellä ei ole enää luonnollista”, hän sanoo.
Suomen Metsästäjäliitto esittää, että maa- ja metsätalousministeriö myöntäisi tänä vuonna suden kannanhoidollisessa metsästyksessä kaksi kaatolupaa jokaista susilaumaa kohden. Tämä merkitsisi yhteensä jopa 70–80 kaatolupaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari kertoo susivahinkojen jäävän todennäköisesti kokonaisuudessaan pienemmäksi kuin viime vuonna.
”Määräävässä asemassa on porovahinkojen lukumäärä, koska suurpetovahingoista yli 90 prosenttia on porovahinkoja. Niissä alkuvuoden kertymä näyttäisi olevan merkittävästi aiempia vuosia alhaisempi.”
”Lopullinen vahinkomäärä saadaan vuoden 2015 osalta vasta helmikuussa 2016. Arvioisin, että kaikki suurpetojen aiheuttamat vahingot jäävät 6,4–6,5 miljoonan euron paikkeille eli noin miljoonan vähemmän kuin vuonna 2014”, Laanikari sanoo.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma julkaistiin keväällä 2015. Siinä yhdeksi tavoitteeksi nostetaan susivahinkoihin reagoiminen nopeasti ja niiden ennaltaehkäisy.
”Susien aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti ja maksatuksen nopeuttamista kehitetään.”
Valtiovarainministeriö esittää vuodelle 2016 korotusta petovahinkomomentille eli 4,3 miljoonan euron nostamista 8 miljoonaan.
Susikeskusteluun liittyy kaksi hyvin voimakasta ääripäätä: tahot, joiden mielestä yksikin susi Suomessa on liikaa ja tahot, joiden mielestä yhdenkin suden kaataminen on liikaa.
Suomessa aloitettiin viime talvena suden kannanhoidollinen metsästys, johon myönnettiin 24 lupaa. Viisi niistä jäi käyttämättä, kun luvista valitettiin hallinto-oikeuteen.
”Paikalliset luonnonsuojelijat ymmärtävät susien metsästyksen. Luvista valittajat eivät asu itse susialueella”, arvioi Leppänen.
Erityisesti Varsinais-Suomessa susikantaan liittyy villejä huhuja.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Ojalammi kommentoi susikonfliktia:
”Tutkimustuloksia muka piilotellaan. Varsinais-Suomessa puhutaan että eivät sudet ole tulleet tänne itsestään vaan niitä on siirtoistutettu. Ja lisäksi ne ovat muka koirasusia.”
”Nämä ovat sellaisia asioita, joita ihmiset ovat kenties kuulleet jostakin ja yhtäkkiä ne ovat tulleet faktoiksi. Kun tutkimuslaitos ei vahvista uskomuksia, syntyy kauhea polemiikki. Olisi ihan hyvä, jos jollain tavalla uskottaisiin tieteeseen.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
