Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sitra haukkuu suomalaisen päätöksenteon

    Meillä mennään Säätytalolle, neuvotellaan suljettujen ovien takana ja tullaan ulos sellaisen hallitusohjelman kanssa, jota kukaan ei tilannut, Mikko Kosonen lataa. Ville-Petteri Määttä
    Meillä mennään Säätytalolle, neuvotellaan suljettujen ovien takana ja tullaan ulos sellaisen hallitusohjelman kanssa, jota kukaan ei tilannut, Mikko Kosonen lataa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkisto

    Sitra tulee nykyään vastaan joka paikassa. Olipa kyse vanhustenhoidosta, nuorisotyöttömyydestä, bioenergiasta, koetusta turvallisuudesta tai tietojärjestelmistä, Sitralla on sanottavansa.

    Mieleen hiipii epäilys, että joku rahahana on unohtunut auki.

    ”Kustannukset eivät kasvaneet, mutta toimimme tehokkaammin”, Sitraa kuusi vuotta luotsannut yliasiamies Mikko Kosonen sanoo.

    Sitra näkyy ja kuuluu, koska se haastaa, kokeilee ja käyttää rahaa omiin hankkeisiinsa, ”ryynää kentällä”. Ennen rahaa jaettiin enemmän muille.

    ”Kustannamme itse oman toimintamme, joten emme ole riippuvaisia valtion budjetista. Meillä on myös virallinen status kyseenalaistaa hallituksen toimintaa.”

    Sitran kaltaiselle toimijalle on tilausta Suomessa, mutta sen toimintamalli kiinnostaa myös muuta kriisissä kipuilevaa maailmaa.

    ”Sotien jälkeen on eletty yhtä aikakautta, jolloin talous on kasvanut, ihmisille on tehty lisää tavaraa, työpaikkoja on syntynyt ja hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettu. On jaettu kasvun hedelmiä, ja kun kasvu loppuu, ollaan kriisissä.”

    Kosonen muistuttaa, että nyt ei ole kyse ohimenevästä suhdanteesta.

    ”Pitäisi toimia, mutta poliitikot maailmalla ovat jämähtäneet. He eivät osaa tai uskalla toimia, koska eivät tulisi valituiksi uudelleen.”

    Kauppatieteiden tohtori Kosonen voi Sitran vapaudella sanoa, että myös Suomen päätöksentekojärjestelmä on aikansa elänyt. Aiheesta tulee syyskuussa raporttikin.

    ”Suomi on lyhytnäköinen ja jäykkä maa, vaikka sen pitäisi olla strateginen ja ketterä”, Kosonen sanoo.

    Hänen mukaansa Ruotsissa on tiivis strateginen hallitusohjelma ja yksi valtioneuvosto, joka vastaa sen toteuttamisesta.

    Skotlannissa taas viittä valittua teemaa hoitavat omat superkansliapäälliköt. Hallitus mittaa tuloksia, ja se on pannut päänsä pantiksi, että tavoitteet toteutuvat.

    Tavoitteita voisivat olla esimerkiksi ”epätasa-arvoa vähentävä terveydenhuolto” tai ”nuorten syrjäytymisongelman poistaminen”.

    ”Mutta meillä toimitaan niin, että mennään Säätytalolle, neuvotellaan suljettujen ovien takana ja tullaan ulos sellaisen hallitusohjelman kanssa, jota kukaan ei tilannut.”

    Lopputulos on yksityiskohtainen lobbauksen ja kompromissien tulos, jolla ei ole mitään tekemistä strategian kanssa, Kosonen lyttää. Tapa on myös epädemokraattinen, sillä äänestäjä ei voi tietää, millaista politiikkaa hän vaaleissa äänestää.

    Kosonen on haastanut puolueita tulemaan strategioilla seuraaviin vaaleihin. Moni puoluepomo onkin puhunut nykymallisten hallitusohjelmien kuoppaamisesta.

    Sitran ”ryynääminen kentällä” tarkoittaa käytännön muutoksia kolmella painopistealueella. Ekologinen kestävyys, hyvinvointipalvelut ja työn tulevaisuus jakautuvat puolestaan useisiin parin vuoden projekteihin.

    Viime aikoina Sitra on esimerkiksi tutkinut kotimaisten puuraaka-aineiden käyttöä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella.

    Kuopion Energiassa puuhakkeen käyttö kivihiilen sijaan hyödyttää aluetaloutta seitsemän miljoonan euron edestä.

    Jyväskylän alue nettoaisi peräti 100 miljoonaa euroa ja 1 000 työpaikkaa, jos energiana käytettäisiin paikallista bioenergiaa, autoissa paikallista biokaasua ja suosittaisiin lähiruokaa. Päijänteen särki voisi korvata tonnikalan.

    Yritykset hyötyisivät teollisista symbiooseista ja ”toisen jäte on toiselle raaka-aine” -periaatteesta, mutta ympäristölainsäädäntö kieltää jätteen uusiokäytön.

    ”Ympäristöministeri on itsekin myöntänyt, että lainsäädännöstä on tullut estävää, kun sen pitäisi olla mahdollistavaa”, Kosonen sanoo.

    Hänestä Suomi tarvitsisi nyt äkkiä uusia malleja käyttöön ja näytille, jotta ratkaisuja voidaan kaupata ulkomaillekin. Myös julkiset hankinnat tulisi valjastaa edistämään uutta ajattelua ja teknologiaa.

    Vaikka julkinen raha hupenee, sitä myös hassataan. Suurimpia rahasyöppöjä ovat terveydenhuollon tietojärjestelmät.

    ”Niihin on kaadettu rahaa miljoonia euroja, eivätkä potilaan tiedot vieläkään löydy yhdestä paikasta”, Kosonen manaa.

    Sitran vastaus on Taltioni, kansalaisen terveystili. Sitran iloksi sosiaali- ja terveysministeriö puuhaa sellaista nyt koko maahan.

    Soteen Sitralla on selvä kanta:

    ”Olemme sanoneet, ettei mallista pidä tehdä kuntapohjaista, vaan sote-alueiden pitää olla palveluiden järjestäjiä ja tilaajia. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori pitää saada samalle viivalle”, Kosonen linjaa.

    Kosonen vaikuttaa markkinaehtoisen ja pärjäävän yhteiskunnan kannattajalta, ja kaipaakin verotukseen ja työelämään lisää joustoja: osa-aika- ja eläkeläistyötä, kannustusta jokaiseen työtuntiin.

    Tämä siksi, että työn luonne on muuttunut.

    Osa rikastuu keksinnöillään, mutta keskiluokan työpaikat katoavat eivätkä tulevaisuuden työpaikat ehkä takaa perheelle elatusta.

    Kososen mielestä jonkinlainen perustulo kaikille voisikin olla paikallaan, jotta riippuvuus julkisesta rahasta vähenisi.

    EIJA MANSIKKAMÄKI

    Avaa artikkelin PDF