Vääntö kiky-tunneista jatkuu kiivaana – vientialojen sopimuksesta ei saa suoraan mallia muille aloille

Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus aloittavat tiistaina neuvottelut lähes 20 000 työntekijää koskevista sopimuksista. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lauantainen sopu toi työmarkkinakierrokselle kaivatun päänavauksen. Se raamittaa palkankorotustasoa, mutta kiista palkattomista kiky-tunneista jatkuu.

Tiistaina työehtosopimusneuvottelut jatkuvat muun muassa kemianteollisuuden keskeisillä aloilla, ja työntekijäpuolelle kiky-tuntien poisto on yksi päätavoite.

"Itse asiassa varsin ehdottomalla tavalla. Meidän on erittäin vaikea tehdä ratkaisua millekään kemianteollisuuden sopimusalalle niin, että kikyä ei olisi sieltä poistettu", kertoi Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho STT:lle.

Laihon mukaan kiky-sopimus nähtiin työntekijäpuolella tilapäisenä pula-ajan ratkaisuna, jolle ei ole tässä taloustilanteessa enää tarvetta.

"Pidän selvänä, että ne talkoot on nyt taputeltu."

Työnantajia edustavan Kemianteollisuuden lähtökohta on toinen.

"Kiky-tunnit pysyvät", sanoi Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto STT:lle.

Aalto muistutti, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen liitteeseen, joka voitiin irtisanoa viime vuoden lopussa. Se riitti kiky-tunneista luopumiseen.

"Meillä sopimusrakenne on erilainen. Kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa kiky-tunnit ovat kiinteä osa tes-sopimusta ja pysyviksi sovittu aikanaan", Aalto sanoi.

Palkankorotustason suhteen Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus asettaa Laihon mukaan jonkinlaisen raamin sille, mihin tällä kierroksella voidaan päästä. Sopimuksessa palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana.

"Palkankorotustason suhteen ajattelu on sellainen, että viennissä ollaan kiinni, ei ole erityistä hinkua ampua siitä yli", Laiho sanoi.

Aalto puolestaan sanoo, että vientialojen sopimus viitoittaa palkankorotusten suuruusluokkaa, mutta ei aseta yksiselitteistä lukemaa lasiin.

"On selvää, että tuosta yli ei mennä", hän sanoi.

Myös kikyn lisätuntien kohtalolla on vaikutusta siihen, miten palkankorotusprosenttien suuruutta lasketaan. Ne on kirjattu työehtosopimuksiin muillakin aloilla, joilla nyt neuvotellaan.

Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus neuvottelevat tiistaina kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu ja petrokemianteollisuuden sopimuksista. Sopimukset koskevat lähes 20 000 työntekijää.

Ammattiliitto Pro ja Teknologiateollisuus taas jatkavat neuvotteluja toimihenkilöiden työehtosopimuksesta, ja kiky on pöydällä sielläkin.

"Teknologiateollisuus on ilmoittanut, että kiky-tunnit jäävät koulutetuille esimiehille ja asiantuntijoille. Tämä ei Pron jäsenille käy", Pron puheenjohtaja Jorma Malinen linjasi liiton verkkosivuilla viikonvaihteessa.

Neuvotteluja jatkavat alkavalla viikolla myös Metsäteollisuus ja Paperiliitto. Seuraava tapaaminen on sovittu tiistaille, Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kertoi STT:lle.

"Teknologiateollisuuden päänavaus ilman muuta laittaa painetta myös muille liitoille tiivistää neuvottelutoimintaa", Hollmén sanoi. Muuten hän ei kommentoinut neuvottelujen etenemistä mitenkään.

Myös kuntia edustava työnantajakeskusjärjestö Kuntatyönantajat ilmoitti heti lauantaina, ettei teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta voi suoraan ottaa mallia kunta-alalle. Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan Kuntatyönantajat lähtee myös siitä, että kiky-tunnit on tarkoitettu pysyviksi ratkaisuiksi.

Useat kunta-alan työntekijäliitot tavoittelevat vientialojen määrittämää yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy haluavat 1,8 prosenttiyksikön korotuksen miesvaltaisten alojen palkankorotusten päälle. Niiden mielestä myös kiky-tunneista on luovuttava.

Kunta-alan neuvottelut alkavat varsinaisesti 14. tammikuuta, ja kaikki sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Sopimusten piirissä on 420 000 ihmistä, ja neuvotteluista odotetaan vaikeita.