"Edes 1990-luvun lama ei rokottanut vapaa-ajan rakentamista" – hirsirakentajalla on vahva tilauskanta ja uskoa lomarakentamisen kasvuun

Svetlana Semkova maalasi maanantaina Pyhännän tehtaalla ovea. Hirsimökkeihin ja -taloihin halutaan isot ikkunat, ulkopintojen pitää olla tummat ja sisäpintojen vaaleat. 

Salvos Oy on vuonna 2008 perustettu perheyritys, joka toimittaa noin 500 hirsimoduulia vuodessa. Pyhännän tehtaan tehtaanjohtaja on Marko Koskelo. Kuva: MISKA PUUMALA

Hirsirakentaja Salvos Finland Oy:n uusien tuotantotilojen pystytys alkoi viime vuoden loka­kuussa Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä. Silloin koronapandemiasta ei ollut tietoakaan.

Kun neljän miljoonan euron investointi valmistuu nyt touko­kuussa ja 1,2 miljoonan investointi lokakuussa, taloustilanne on ehtinyt mullistua.

Toimitusjohtaja Joni Koskeloa ei hirvitä. ”Tuotantotilojen määrä yli kolminkertaistuu, ja se laajennus tulee tarpeeseen. Ilman uusia tiloja olisimme nyt vaikeuksissa.”

Salvos on keskittynyt erityisesti vapaa-ajan hirsirakentamiseen. Yritys valmistaa hirrestä taloja, mökkejä, piharakennuksia ja saunoja. Sen liikevaihto oli viime vuonna noin 11,4 miljoonaa euroa.

”Tilauskanta on todella vahva. Meillä riittää töitä heinäkuun alkuun asti niiden projektien kanssa, joille on jo myönnetty rakennuslupa. Projekteja, joille lupaa odotellaan, on pitkälle syksyyn. Kapasiteettia nostetaan tarvittaessa kesällä”, Koskelo kertoo.

Hänellä on vahva usko vapaa-ajanrakentamisen kovaan kasvuun. Omakotitalojen myynnin notkahdusta hän pitää todennäköisenä.

”Ei edes 1990-luvun lama rokottanut aikanaan vapaa-ajanrakentamista, ja nyt varallisuutta on aivan eri tavalla kuin silloin.”

Mökkisesonki on tällä hetkellä kuumimmillaan. ”Meillä on kysyntää vähintään yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin vastaavaan aikaan aiempina vuosina.”

Salvoksella tuotanto pyörii normaalisti, koronan torjumiseksi tehdään koko ajan töitä muun muassa vuorojärjestelyillä ja desinfioimalla runsaasti.

Työntekijöitä on yhteensä noin 70. Tuotannon työntekijöille riittää töitä, hallinnossa ja suunnittelussa saattaa olla tarvetta sopeuttamistoimille, Koskelo sanoo.

Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen kertoo koronan aiheuttaneen harmillisen käänteen hyvin alkaneeseen alkuvuoteen. Omakotirakentaminen jatkuu kuitenkin normaalisti tällä hetkellä, ja työmaat ovat aikataulussa, hän toteaa.

”Rakennusala on jälkisyklinen. Koronan vaikutukset rakentamiseen tiedetään tarkemmin noin puolen vuoden päästä. Tällä hetkellä uusien kohteiden myynti ei ole täysin seis.”

Alan markkinointi ja myynti ovat uuden edessä. Messuista suurin osa on peruttu, ja rakentamisesta kiinnostuneisiin ihmisiin pitää saada yhteys eri menetelmillä kuin aiemmin. Internetin ja sosiaalisen median roolit korostuvat.

Rautiaisen mukaan yksi vaikuttavimmista tavoista tukea alaa on huolehtia, että rakennus­lupaprosessit säilyvät sujuvina.

”Rakennusteollisuus RT on lähestynyt kuntien rakennustarkastajia ja esittänyt toiveen, että lupia käsiteltäisiin sellaisessa tahdissa, ettei viivästyksiä syntyisi.”

Erot kuntien välillä ovat suuret: jossain kunnassa luvat on käsitelty muutamassa viikossa, toisaalla aikaa kuluu kuukausia.

Seuraavaksi on käsillä kesälomakausi, ja koronan aiheuttamat sairastumiset ovat mahdollisia. Rautiainen toivoo, että kunnissa ollaan varautuneita.

Sujuvan rakennuslupaprosessin lisäksi Rautiainen kannustaa kuntia kaavoittamaan hyviä tontteja. Yhden omakotitalon alueellinen työllisyysvaikutus on neljä viisi henkilötyövuotta.

”Valtion rajua velkataakkaa pitäisi myös maksaa jollain. Rakennushankkeet kartuttavat hyvin valtion kassaa, sillä niiden kustannuksista verojen ja vero­luonteisten maksujen osuus on 40 prosenttia. Eli jokaisesta maksetusta eurosta tilitetään 40 senttiä valtiolle.”