MT-kysely: Suomalaiset haluavat pelikoneet pois julkisista tiloista
Maaseudulla suhtauduttiin suopeimmin pelikoneisiin kauppojen auloissa. Veikkauksen mukaan se johtuu siitä, että vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ei ole.
Kaupungeissa rahapeliautomaatteja on sijoitettu myös erillisiin pelisaleihin. Maaseudulla sijoituspaikka on useimmiten kauppa tai kioski. Kuva: Jaana KankaanpääLähes puolet suomalaisista tahtoisi rahapeliautomaatit pois yleisistä tiloista. Paikalleen peliautomaatit jättäisi hieman useampi kuin joka kolmas. Kantaansa ei tiennyt vajaat 18 prosenttia vastaajista.
Tulokset selviävät MT:n kyselystä.
Miehistä ja naisista kutakuinkin yhtä suuri osuus kannatti automaattien poistamista julkisilta paikoilta.
Naisten kannat kuitenkin jakaantuivat miehiä voimakkaammin: Peliautomaattien poiston kannattajia ja vastustajia oli lähes yhtä paljon. Miehistä suurempi osa oli kannoissaan epävarmoja.
Alueellisesti kovin halu poistaa automaatit yleisiltä paikoilta oli pääkaupunkiseudulla. Siellä 49 prosenttia vastaajista kannatti pelikoneiden poistoa yleisistä tiloista. 30 prosenttia vastusti ajatusta.
Suopeimmin pelikoneisiin suhtauduttiin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa, joissa lähes yhtä moni säilyttäisi ja poistaisi koneet kauppojen auloista.
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski uskoo alueellisten erojen selittyvän pelaamisen mahdollisuuksilla.
Kaupungeissa pelikoneita on sijoitettu erillisiin pelisaleihin, joissa ne ovat ainakin vähän katseilta piilossa mutta silti pelaajien saavutettavissa.
”Erillisiä pelisaleja on tällä hetkellä vajaassa 40 kunnassa. Se tarkoittaa, että jos julkisiin tiloihin sijoitetuista automaateista luovuttaisiin, niin noin 260 kuntaa jäisi ilman automaattipelaamista”, Nummikoski arvioi.
"Lisää pelisaleja tuskin tulisi. Pienet maaseutukunnat jäisivät pelaamisen ulkopuolelle.”
Nummikosken mukaan maaseudun myönteisempiä kantoja voi selittää myös se, että pelikoneet ovat tärkeä osa pienten kauppojen ja kioskien palvelutarjontaa.
Digitaalisen pelaamisen lisääntymisestä huolimatta Nummikoski uskoo peliautomaattien säilyvän.
”Sillä on oma roolinsa tässä järjestelmässä. Kuluttaja lopulta itse ratkaisee missä pelaa, mutta me emme näe tarvetta suuriin muutoksiin pelikoneitten osalta.”
Nummikosken mukaan huonon maineen saaneiden rahapeliautomaattien vastuullisuuden parantamiseksi on tehty töitä.
”Automaattien määrää on vähennetty ja esimerkiksi pelaajien tunnistautumisesta on tehty pakollista. Viimeisimpien tutkimusten mukaan noin yhdeksän prosenttia pelihaitoista tulee automaattipeleistä. Merkittävä osa haitoista tulee nykyään verkkopelaamisen kautta”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




