Talouden kuumemittari vaihtoi puolta talletusasiakkaaksi

Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai hoitaakseen myös yhdistyvän Koulutusrahaston. Uusi työllisyysrahasto aloittaa Helsingin Kansakoulukujalla ensi vuoden alusta. Kuva: Carolina Husu

Työttömyysvakuutusrahasto varautuu maksamaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta lainaamansa 900 miljoonaa euroa sijoittajille takaisin. Miljardilainoitukseen varautuneen Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus kääntyi viime vuoden lopulla plussalle. Käänteen on saanut aikaan parantunut työllisyys ja suomalaisten kasvaneet palkkasummat.

Tänä vuonna kassa lihoaa kunnolla lisää:

"Tämän hetken arvion mukaan vuonna 2018 kertyy nettovarallisuutta 550 miljoonaa euroa. Viime vuoden runsaan 100 miljoonan euron nettovarallisuuden kanssa TVR:llä pitäisi olla nettovarallisuutta vuoden vaihteessa noin 650 miljoonaa euroa", arvioi Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

TVR on kuin talouden kuumemittari: työttömyysetuudet kulkevat rahaston kautta työttömyyskassoille. Kun työllisyys lähtee parantumaan, se näkyy nopeasti juuri TVR:n rahavirroissa. Palkoista kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista rahastolle kertyy lisää rahaa sisään. Työttömyyskuluihin kuten työttömyyskassojen kautta välitettävään ansioturvaan kuluu vähemmän.

Työllisyys lähti hitaasti paranemaan lähes vuosikymmenen kestäneen taantuman pitkittyessä. Ensimmäiset positiiviset merkit kansantaloudesta olisi voinut lukea TVR:n antamista "positiivisista tulosvaroituksista" jo keväällä 2016. Sen jälkeen vastaavat ilmoitukset seurasivat toisiaan, kun Työttömyysvakuutusrahaston taloustilanne parani kuukausi kuukaudelta.

TVR lainasi työttömyyskulujen katteeksi kansainvälisiltä lainamarkkinoilta vuonna 2015 kaksi joukkovelkakirjalainaa, nimellisarvioltaan 300 miljoonaa euroa ja 600 miljoonaa euroa. TVR:n lainat noteerataan kuin mitkä tahansa arvopaperit markkinoilla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoiman Työttömyysvakuutusrahaston on tiedotettava sijoittajille kaikesta, mikä vaikuttaa rahaston lainanmaksukykyyn.

Metsämäen mukaan ensimmäisen 300 miljoonan euron lainansa TVR maksaa pois syksyllä. 600 miljoonan euron lainan takaisinmaksu on vuorossa ensi vuoden puolella. Tarvetta uusia koroiltaan hyvin edullisia lainoja ei näillä näkymin ole. 400 miljoonan euron valmiusluottoon ei ole tarvinnut ottaa käyttöön.

Työllisyyskäänteen yllättävyydestä kertoo se, että TVR varautui paljon pahempaan. Osana vuoden 2016 työmarkkinoiden kilpailukykysopimusta TVR:n oikeutta nostaa velkapuskuriaan vielä nostettiin lailla kahteen miljardiin euroon aiemmasta 1,5 miljardista eurosta. Uusi puskurikatto vastasi laskennallisesti 7 prosentin työttömyysastetta, kun aiempi puskuri vastasi viiden prosentin keskimääräistä työttömyyttä menoineen.

Huhtikuun työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa 8,0 prosenttia.

Vaihtoehtona on myös leikata palkoista työttömyysvakuutusmaksua, joka nyt on yhteensä 3,8 prosenttia, 1,9 prosentin osuudet tasan työnantajalle ja työntekijälle. Niin ikään osana kiky-sopimusta työntekijän maksuosuutta nostettiin vuoden alusta 0,3 prosenttiyksikköä ja työnantajan keskimääräistä maksua alennettiin 0,5 prosenttiyksikköä. Kokonaismaksutasoa laskettiin 0,2 prosenttiyksikköä.

Osaltaan työttömyysvakuutusmaksut lakisääteisinä menoina vaikuttavat suoraan Suomen kilpailukykyyn.

TVR kerää nyt puskuria seuraavaa suhdannelaskua varten. Kahden miljardin nettovarallisuuteen on vielä matkaa.

"Koko puskurin idea on siinä, että työttömyysvakuutusmaksun kehitys pysyisi vakaana vuodesta toiseen. 1990-luvun laman aikana työttömyysvakuutusmaksu 10-kertaistui, kun ei ollut tasaavaa puskurirahastoa."

Työttömyysvakuutusrahasto tekee esityksen sosiaali-ja terveysministeriölle ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuista. TVR:n Metsämäki ei voi kommentoida, mitä rahasto ensi vuodelle esittää prosentiksi, mutta:

"Ainakaan korotuspainetta ei ole", hän lisää.

Aleneva työttömyys antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisuuden laskea työttömyysvakuutusmaksun prosenttiosuutta. TVR:n hallintoneuvosto tekee päätöksen vakuutusmaksusta elokuun lopussa, ja se hyväksytään lailla eduskunnassa.

Suomessa on 26 työttömyyskassaa. Jäsenistöltään suurin on YTK eli, niin sanottu Loimaan kassa. Kassa toimii Loimaalla. Muutkaan työttömyyskassat eivät kuulu liittoihin, mutta on myös kassoja, joiden jäsenpohja on sama kuin liitoilla ja kassoja, joissa on jäseniä usealta alalta.

Työttömyyskassa on kuin suhteellisen edullinen vakuutus työttömyyttä vastaan. Työttömäksi jouduttuaan kassaan kuluvalla on oikeus hakea ansiosidonnaista päivärahaa, joka on peruspäivärahaa selvästi suurempi. Ansiosidonnaisesta päivärahasta 94,5 prosenttia tulee valtiolta verotuksen kautta sekä työnantajilta ja kaikilta palkansaajilta työttömyysvakuutusmaksuina. Kassat kattavat lähinnä jäsenmaksutuloillaan loput.

Yli puolet työttömyyskassoista alensi vuonna 2018 jäsenmaksujaan, koska parantuneen työllisyyden ansiosta niiden maksamien ansiopäivärahojen määrä on pienentynyt.

12–13 prosenttia työntekijöistä ei kuulu mihinkään kassaan. Nämäkin henkilöt maksavat työttömyysvakuutusmaksua palkastaan. TVR kerää nämäkin maksut ja tilittää vuosittain noin 200 miljoonaa euroa Kelalle.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) asetti maaliskuussa selvitysmiehen selvittämään, pitäisikö kaikille maksaa jonkinlaista yleistä ansiosidonnaista turvaa riippumatta siitä, kuuluuko kassaan vai ei. Selvitystä tekee Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti Mauri Kotamäki. Selvityksen pitäisi valmistua syksyllä.

Kassoihin kuulumattomat ovat Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön selvityksen perusteella usein vasta työmarkkinoille tulleita henkilöitä.