Moneen ravintolaan saa tuoda juhlatilaisuuksiin omat juomat – miksi tämä tapa yleistyy etenkin pienillä paikkakunnilla?

Usein koko juhlatilaan saa tuoda omat alkoholijuomat. Joskus tilanne voi olla sekin, että ravintola muutoin on anniskelualuetta, mutta joku tietty tila, vaikkapa huone siitä on niin sanottua omien juomien aluetta. Kuva: Antti Raatikainen, Kari Salonen, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Viimeisimmän reilun kymmenen vuoden aikana erityisesti pienemmillä paikkakunnilla on noussut esiin hieman erikoinen ilmiö. Yhä useammassa ravintolassa saa nimittäin juoda omia alkoholijuomia.

Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että ensimmäiset merkit ilmiöstä nähtiin vuonna 2009.

Tarkkaa tietoa siitä, miten paljon laajasta ilmiöstä on kyse, ei ole. Lappi kuitenkin sanoo, että kyse on sadoista ravintoloista.

”Pienissä kunnissa sellaisen yrityksen, joka tarjoaa laadukkaita juhlapalveluita, on lähes mahdoton menestyä niin, että se toimii alkoholilain hengessä”, Lappi sanoo viitaten siihen, että yritys hankkii anniskeluluvan, hankkii juomat ja noudattaa alkoholilakia.

Jos anniskelulupaa ei haeta, viranomaiset eivät valvo ravintolaa, alkoholilakia ei noudateta, ja ravintola saa olla auki niin pitkään kuin haluaa, eikä esimerkiksi järjestyksenvalvonnasta tarvitse huolehtia.

”Yrittäjä voi päättää tuleeko alkoholilain soveltamisen piiriin vai ei”, Lappi kuvailee tilanteen nurinkurisuutta.

Usein koko juhlatilaan saa tuoda omat alkoholijuomat. Joskus tilanne voi olla sekin, että ravintola muutoin on anniskelualuetta, mutta joku tietty tila, vaikkapa huone siitä on niin sanottua omien juomien aluetta.

Ongelman ytimessä on toimitusjohtaja Lapin mukaan se, että Suomen alkoholiverotus on kireää.

”Suomessa alkoholin verotus ravintoloissa on kireämpää kuin missään muussa Euroopan unionin valtiossa”, Lappi huomauttaa.

Useita yrityksiä on joutunut vuosien varrella lopettamaan siksi, että kilpaileviin juhlia järjestäviin ravintoloihin voi tuoda omia juomia.

Omien juomien salliminen johtaa siihen, että ravintolan tulos pitää tehdä ruualla.

”Jos siellä on pelkästään ruokatarjoilu, toiminnasta on huomattavasti vaikeampi saada kannattavaa kuin niin, että siellä on myös alkoholin anniskelua”, Lappi huomauttaa.

Ilmiön alkuvuosina Mara neuvoi Lapin mukaan jäseniään niin, ettei omien juomien kuljettaminen ravintolatilaan ole sallittua.

”Mutta alkoholitarkastajilla ei ole oikeutta mennä valvomaan sellaisiin ravintoloihin, joilla ei ole anniskelulupaa, ja poliisit eivät näihin tapahtumiin puutu”, toimitusjohtaja sanoo.

Myöhemmin Mara alkoi neuvoa yrityksiä siihen, että alkoholijuomia saa tuoda elintarvikehuoneistoon myös ilman anniskelulupaa.

”Kyse on meidän jäsenyrityksille pienillä paikkakunnilla myös eloonjäämiskamppailusta”, Lappi painottaa.

Perussyy omien juomien sallimisen lisääntymisen taustalla on se, että Lapin mukaan maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla ollaan isoja kaupunkeja hintatietoisempia heikomman ostovoiman takia.

”Isommissa kaupungeissa kuitenkin on niitäkin asiakkaita, jotka eivät halua itse kantaa ja hankkia niitä juomia, vaan haluavat tulla nauttimaan juomia, jotka ovat hyvin yhteensopivia ruuan kanssa”, hän kommentoi.

Toimitusjohtaja Lappi ennakoi, että ilmiö vähintäänkin jatkuu, ja ehkä jopa voimistuu tulevina vuosina.

”Yhä enemmän on ihmisiä, jotka siirtyvät tämän piiriin, kun sähkön hinnat ovat korkeat, korot ovat nousussa ja elintarvikkeet kallistuvat”, hän arvioi.