Hankeyhtiön saanut Itärata nopeuttaisi Itä-Suomen junayhteyksiä roimasti – Lentorata on hankkeen toteutumisen kannalta avainasemassa

Porvoon rataverkkoon kytkevän Itäradan kustannusarvio on 1,7 miljardia euroa. KUVA:Julia Kivelä / Porvoon kaupungin kuvapankki, Juho Leskinen 

Itäisen rataverkoston kehittämiseen tähtäävä hanke otti maaliskuun lopulla askeleen eteenpäin, kun radan suunnittelua varten perustettiin hankeyhtiö Itärata Oy.

Itärata lyhentää matka-aiko­ja Suomen itäisten asemien ja pääkaupunkiseudun välillä.

Ensimmäisenä tavoitteena on kytkeä Porvoo osaksi rataverkkoa ja lyhentää matka-aikaa Kouvolasta Helsinkiin noin 13 minuutilla. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kolmen tunnin junayhteys Kuopiosta, Joensuusta ja Pietarista Helsinkiin. Nykyisin matka Kuopiosta pääkaupunkiin kestää yli neljä tuntia.

Mikäli Itärata (Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola-rata) rakennetaan Väyläviraston tekemän selvityksen mukaisesti kaksiraiteisena ja nopealle junakalustolle sopivana, uuden rataosan kustannukset olisivat arviolta 1,7 miljardia euroa.

Vastikään perustettu hanke­yhtiö suunnittelee raideliikenneinfrastruktuurin rakentamisvalmiuteen asti.

Sen osakkaina ovat valtion lisäksi Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Itäradan vaikutusalueella asuu noin 930 000 asukasta eli joka kuudes suomalainen.

Valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia, loppu jakautuu muiden osakkaiden kesken. Itärata-­hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella noin 79 miljoonaa euroa.

Valtio sitoutuu pääomittamaan yhtiötä osakassopimuksen ehtojen mukaisesti enintään 40,29 miljoonalla eurolla.

Porvoon kytkemisellä rataverkkoon olisi kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan mukaan suuri merkitys. Nopeat junayhteydet pääkaupunkiseudulle nostaisivat Porvoon vetovoimaa niin asuinalueena kuin elinkeino­ympäristönä. Hän kuitenkin muistuttaa, että koko itäinen Suomi hyötyy hankkeesta.

Kuva: Timo Filpus

Hankeyhtiön myötä suunnittelussa voidaan siirtyä taas eteenpäin. ”Operatiivisen toiminnan aloittaminen ja yhtiön hallituksen kokoontuminen ovat seuraavia askeleita.”

Yhtenä Itäradan hyödyistä on korostettu myös nopeampia yhteyksiä Pietariin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan nämä hyödyt ovat ainakin toistaiseksi pois pöydältä.

Ujula kuitenkin korostaa, että ratayhteyksien rakentamisen lähtökohdat ovat olleet alusta asti hyvin pitkälti kansallisia.

”Pietari ja Venäjä ovat olleet suuria mahdollisuuksia, jotka Itärataa pohdittaessakin odottavat lunastamistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden odotusten lunastaminen siirtyy vielä pitemmälle.”

Keskeisessä asemassa on Helsingissä suunnitteilla oleva Lento­rata. Kaksiraiteinen kauko­liikennerata yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteeseen.

Lentorata-hanke on osa mittavampaa Suomirata-hanketta, joka tavoittelee noin tunnin mittaista junamatkaa Helsingistä Tampereelle.

Väyläviraston mukaan Lentoradan viimeisin kustannusarvio on 2,7 miljardia euroa.

Tällä hetkellä on käynnissä Lentoradan ympäristövaikutusten arvioinnin ja linjaussuunnitelman hankintamenettely.

Suomi-rata Oy:n suunnittelujohtajan Siru Kosken mukaan hankintapäätös tehtiin viime viikon keskiviikkona. Yhtiö vastaa hankkeeseen liittyvän raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelusta rakentamisvalmiuteen asti.

”Valitusaika on vielä käynnissä muutaman viikon ennen kuin päästään sopimusneuvotteluun kyseisen toimijan kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi ja linjaussuunnittelu olisi tarkoitus käynnistää toukokuussa.”

Arviointien olisi tarkoitus olla valmiita marraskuussa 2023.

Jos kaikki menee nappiin, yleissuunnitelma radan rakentamisesta valmistuu vuoden 2025 puoliväliin mennessä.

”Ratasuunnitelmaa päästäisiin tällä aikataululla tekemään vuonna 2026, eli hyvässä lykyssä se olisi lainvoimainen vuoden 2027 lopulla, jolloin periaatteessa voitaisiin ruveta tekemään rakentamispäätöstä.”