Tohmajärvellä oli suuret suunnitelmat Venäjän-kaupan kasvattamiseksi – sitten rajan sulkivat korona ja Ukrainan sota

Tohmajärven kunnanjohtajan Mikko Löppösen mukaan rajasulku vaikuttaa rajaseudun kuntien talouteen hyvin negatiivisesti. Taustalla näkyvä Tavaratori Tohmajärven keskustassa keskittyi erityisesti venäläisiin asiakkaisiin. Kuva: Lari Lievonen

Suomen itärajalla, Pohjois-Karjalan maakunnan kaakkoisnurkassa sijaitseva Tohmajärvi on vanhastaan vahva maatalouspitäjä.

”Kunnassamme tuotetaan absoluuttisina litroina toiseksi eniten maitoa koko maakunnassa. Vain Nurmes on tässä edellä. Asukkaita Tohmajärvellä on nykyisin noin 4 000”, kunnanjohtaja Mikko Löppönen esittelee.

Alkutuotannon lisäksi Suomen ja Venäjän välisen rajavyöhykkeen välitön läheisyys on ollut Tohmajärvelle tärkeää. Nyt suljettuna oleva Niiralan rajanylityspaikka sijaitsee kunnassa.

”Venäläiset turistit ovat olleet tuttu näky Tohmajärven keskustassa. Monien yritysten palvelutkin oli räätälöity pitkälti heitä silmällä pitäen. Kunnassa myös asuu edelleen runsaasti venäläistaustaisia henkilöitä”, Löppönen kertoo.

Tohmajärvi sai nauttia 2000-luvun kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä vilkastuneesta kanssakäymisestä Suomen ja Venäjän välillä.

”Rajanylitykset olivat huipussaan 2010-luvun alkuvuosina ennen kuin Venäjä valtasi Krimin”, Löppönen muistelee.

Vuonna 2010 rikkoontui miljoonan ylittäjän raja ja vuonna 2013 ylittäjiä oli ennätykselliset 1,6 miljoonaa. Vuonna 2017 rajanylittäjiä oli runsaat 1,2 miljoonaa.

Vuorovaikutus rajan ylitse säilyi tiiviinä 2020-luvun alun koronaviruspandemiaan saakka.

”Raja sulkeutui jo korona-aikana, eikä ehtinyt oikein kunnolla avautuakaan, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa helmikuussa 2022”, Löppönen kertaa.

Tohmajärven kunta rajautuu itäiseltä laidaltaan Venäjän federaatioon. Kuva: Lari Lievonen

Ukrainan sota on kiristänyt myös Suomen ja Venäjän välejä. Suomi liittyi sotilasliitto Naton jäseneksi huhtikuussa 2023.

Venäjä alkoi ohjata välineellistettyä maahantuloa Suomen vastaiselle rajalle viime vuoden lopussa. Siitä johtuen kaikki Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat, mukaan lukien Niirala Tohmajärvellä, ovat olleet suljettuina marraskuusta lähtien.

Vielä alkuvuodesta 2022 Tohmajärvellä eläteltiin suuria suunnitelmia Venäjän-kaupan kasvattamiseksi. Haaveet kaatuivat Ukrainan sotaan.

”Kunnassa oli paljon suunnitelmia rajan tuntumaan. Rajanylityspaikan toimitilojen uudistaminen oli suunnitteilla, kuten myös kaupallisia palveluita rajalle sekä nykyisen, rajan yli kulkevan ratayhteyden sähköistäminen. Lisäksi sinne oli suunnitteilla yksityisiä investointeja”, kunnanjohtaja luettelee.

Tohmajärvi oli lisäksi tarjoutumassa Joensuun ja Petroskoin välisen matkustajaliikenteen välipysäkiksi.

”Täällä tehtiin laajaa yhteistyötä Venäjän puoleisten karjalaisalueiden kanssa EU-hankkeidenkin puitteissa. Toki myös tuomitsimme Venäjän voimatoimet esimerkiksi Krimillä.”

Itärajan sulkeutuminen on huomattava taloudellinen isku Suomen rajaseuduille.

”Tilanne näkyy negatiivisesti yritysten liikevaihdosta, varsinkin sellaisilla firmoilla, joiden logistiikka on perustunut toimintaan rajan molemmin puolin. Kyllä rajasulku tuo paljon haasteita tänne”, kunnanjohtaja sanoo.

Mikko Löppönen kertoo ymmärtävänsä perustelut rajasululle nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

”Kyllä täällä ymmärretään tilanteen vakavuus, ja sen johdosta näille päätöksille sulkea raja löytyy meiltä vahva tuki. Mutta samaan aikaan tuntuu, että pikkuisen on unohdettu Itä-Suomen ihmiset ja kunnat tässä tilanteessa. Visiotyötä on tehty, mutta kyllä valtiokin pystyy toimimaan nopeammin jos vain haluaa.”

Löppösen mielestä Itä-Suomen asia on keskeinen koko Suomen turvallisuuden kannalta.

”Ei tässä ole enää kysymys pelkästään aluepolitiikasta vaan kansallisesta turvallisuudesta. Kyllähän muut valtiot pystyvät esimerkiksi veropolitiikalla suosimaan heikompia alueita, meillä se on jotenkin vaikeaa. Perusteet erityistuen tarpeelle itäisellä rajaseudulla kyllä täyttyvät.”

Kunnanjohtaja ilmaisee huolensa koko itäisen Suomen kehityksestä.

”Kyllähän se huolestuttaa kovasti.”