Suomen ja Venäjän rajavyöhykettä Suomesta päin kuvattuna Tohmajärvellä Värtsilän kylässä. Raja-aidan taustalla näkyvä metsä on Venäjän puolella. Kuva: Lari Lievonen
Suomen itärajaa vartioidaan maasta ja ilmasta käsin – ”Viranomaisilla on oltava riittävät valmiudet reagoida”
Tilanteen niin vaatiessa rajavartioston avuksi voidaan hälyttää muita viranomaistahoja, kuten Puolustusvoimat, Poliisi ja Tulli.Kontiolahti
Pohjois-Karjalan rajavartioston everstiluutnantti Samuli Murtosen mukaan Suomen ja Venäjän välistä rajavyöhykettä valvotaan tarkasti. Kuva: Lari LievonenSuomen ja Venäjän välit ovat kärjistyneet Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Venäjän Suomen itärajalle masinoima välineellistetty maahantulo on johtanut itärajan rajanylityspaikkojen sulkemiseen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus myös valmistelee uutta rajalakia, jonka on määrä rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista tilanteissa, joissa maahantulo on välineellistettyä.
Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Samuli Murtosen mukaan tilanne Suomen itärajalla Pohjois-Karjalassa on pysynyt ennallaan ja laittomia rajanylityksiä maastossa ei ole ollut. Rajavyöhykettä valvotaan tarkasti.
”Rajavalvontaa tapahtuu niin maassa, ilmassa kuin teknisesti. Rajapartiointi on perinteinen ja hyväksi havaittu tapa valvontaan. Talvella partiointia tehdään suksin, moottorikelkalla ja autolla. Rajapartiointiin liittyy olennaisesti myös rajakoiran käyttö”, Murtonen kertoo.
Rajavartiolaitoksella on lisäksi lentokalustoa, jonka avulla rajavyöhykettä kyetään valvomaan ilmasta käsin.
”Valvontaa tehdään lentokoneilla, helikoptereilla sekä jatkuvasti enemmän myös droneilla.”
Everstiluutnantti huomauttaa, että Suomen ja Venäjän välistä rajaa valvotaan myös erilaisilla teknisillä välineistöillä. Murtonen ei lähde haastattelussa avaamaan tarkemmin, minkälaisesta teknologiasta on kysymys.
”Rajapartiointi on perinteinen ja hyväksi havaittu tapa valvontaan. Talvella partiointia tehdään suksin, moottorikelkalla ja autolla.” Samuli Murtonen
Suomen lainsäädännössä valtakunnanrajan luvaton ylitys on lainvastainen toimi.
”Kyseessä on valtiorajarikos. Jos tulija saapuu luvatta rajan yli Suomen puolelle, hänet otetaan kiinni ja sitten käynnistyy asian tutkinta”, Murtonen tähdentää.
Mikäli henkilö hakee turvapaikkaa, hän siirtyy Maahanmuuttovirastolle turvapaikkaprosessiin.
Onko Suomen nykyistä lainsäädäntöä tarpeen kiristää siten, että toimintavalmiuksia rajan valvomiseksi kasvatetaan mahdollisen tulevan kriisitilanteen varalta?
”Hallituksen valmistelema laki on herättänyt paljon keskustelua. Kriittistä, myönteistä ja siltä väliltä. En ota kantaa lain sisältöihin, mutta viranomaisilla on oltava riittävät valmiudet reagoida, jotta Suomen rajaturvallisuus pystytään turvaamaan”, Murtonen muotoilee.
Tilanteen niin vaatiessa rajavartioston virka-avuksi voidaan hälyttää muita viranomaistahoja.
”Perusteet toiminnallemme tulevat laista. Esimerkiksi Puolustusvoimat, Poliisi ja Tulli ovat tahoja, joiden kanssa normaalistikin tehdään tiivistä yhteistyötä ja joilta voimme tarvittaessa saada virka-apua.”
Murtonen nostaa esimerkiksi tilanteen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä, Niiralan rajanylityspaikalla viime joulukuussa.
”Silloin avaustamassa olivat Poliisi, Tulli ja Pelastuslaitos.”
Suomen itärajalla on läsnä myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.
”Yhteisoperaatioita Frontexin kanssa on ollut meillä Pohjois-Karjalassa pidempään. Nytkin on käynnissä operaatio ja Frontexin työntekijöitä eri maista työskentelee täällä”, Murtonen kertoo.
”Vielä 2019 nähtiin yli miljoona rajanylitystä. Voimakas lasku tapahtui jo korona-aikaan. Ennen kuin raja ehti oikein kunnolla auetakaan, alkoi sota Ukrainassa.” Samuli Murtonen
Tilanne Suomen itärajalla on muuttunut viime vuosina rajusti. Kun vielä 2010-luvun alussa rajanylitykset kasvoivat vuosi vuodelta, on nyt siirrytty totaaliseen rajasulkuun.
”Vielä 2019 nähtiin yli miljoona rajanylitystä. Voimakas lasku tapahtui jo korona-aikaan. Ennen kuin raja ehti oikein kunnolla auetakaan, alkoi sota Ukrainassa”, Murtonen sanoo.
Suomen Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärää ollaan kasvattamassa, everstiluutnantti mainitsee.
”Henkilöstömäärissä on tapahtumassa maltillista kasvua. Rajavartijalla on vuoden mittainen koulutus ja kouluttautuminen kadettikoulun rajatehtäviin menee samassa rytmissä kuin puolustusvoimissa.”
Samuli Murtosen mukaan rajavartiostoissa on totuttu tekemään yhteistyötä raja-alueilla asuvien ihmisten kanssa.
”Rajan pinnassa asustelevat ihmiset ovat todennäköisesti asuneet siellä hyvinkin pitkään, osa koko elämänsä. Kun siellä on havaittu jotain poikkeavaa, he ovat ilmoittaneet siitä meille. Asukkaiden ilmoitusten perusteella on saatu kiinni laittomia rajanylittäjiä.”
Murtonen korostaa, ettei rajavalvontaa ole missään määrin laskettu saati olla jatkossakaan sälyttämässä rajaseudun asukkaiden vastuulle.
”Mutta se, että rajan tuntumassa on ylimääräisiä silmäpareja, on ehdottomasti vahvuus rajaturvallisuudenkin näkökulmasta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
