EU:n maatalous-ministerit sopivatkalastuskiintiöistä
LUXEMBURG (MT)
EU:n maatalous- ja kalastusministerit pääsivät maanantaina sopuun Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodeksi.
Lohen pyyntikiintiö on ensi vuonna enintään 109 000 lohta koko Itämeren alueella. Päätös on EU-komission esityksen mukainen.
Suomi oli ainoa maa, joka ei tukenut esitystä.
Eduskunnan suuri valiokunta määräsi perjantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) esittämään lohikiintiön pienentämistä, vaikka hallitus ja Koskinen itse kannattivat komission esitystä.
Suomen toivomuksesta Pohjanlahden silakkakiintiötä kasvatettiin hieman alkuperäisestä esityksestä. Se pysyy nyt viimevuotisella tasolla 106 000 tonnissa, josta Suomen osuus on vajaat 87 000 tonnia.
”Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen lopputulokseen. Silakan kiintiöön saatiin hiukan lisää ja lohen osalta komission esitys meni läpi”, Koskinen kommentoi päätöksen jälkeen Luxemburgissa.
Ministerin mukaan Suomen erikoinen toiminta EU-kokouksessa herätti kuitenkin ihmetystä muissa maissa. Hän arvostelee sitä, että osa hallituspuolueiden kansanedustajista äänesti suuressa valiokunnassa vastoin hallituksen kantaa.
”Lohikiintiö ei ole mikään omantunnon kysymys. Suomen EU-politiikan linja ei voi tulla lottoamalla suuresta valiokunnasta.”
Ministeri tyrmää arviot siitä, että nyt hyväksytty kiintiö uhkaisi Itämeren lohikannan kestävyyttä.
”Tutkijoiden mukaan Itämeressä on 1,2 miljoonaa lohta. Jos satatuhatta pyydetään, ei se ole mitään ryöstökalastusta.”
Erityisesti Koskista hiertää se, että lohikiintiön pienentämistä perusteltiin väitteillä puolalaisten laittomasta kalastuksesta.
”Siitä ei ole mitään näyttöä. Tosiasiat tuntuvat unohtuneen hössötyksen keskellä.”
Kalastusasioiden lisäksi maatalousministerit keskustelivat tuottajan aseman vahvistamista ruokaketjussa.
Lähes kaikki jäsenmaat suhtautuvat tavoitteeseen myönteisesti, mutta keinoista on erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Tanskan, Ruotsin, Britannian ja Saksan mielestä tuottajaorganisaatioiden perustaminen pitäisi olla jäsenmaille vapaaehtoista. Niillä ei myöskään saisi olla hallitsevaa markkina-asemaa
Komissio taas esittää niitä pakollisiksi ja on valmis hyväksymään myös hallitsevan markkina-aseman
”Mielestäni organisaatioilla pitää olla niin paljon valtaa kuin mahdollista, kunhan kilpailulakia ei rikota”, EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ sanoo. Hänen mukaansa tuottajaorganisaatiot saisivat neuvotella hinnoista, mutta eivät rajoittaa tuotantoa.
Suomen puolesta puhunut valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) painotti, että tuottajaorganisaatioiden hallitsevakaan asema ei ole ongelma, kunhan sitä ei käytetä väärin.
Maatalousneuvosto pui myös tukien tasaamista jäsenmaiden sisällä ja nuorten viljelijöiden erityistukea.
Monissa EU-maissa hehtaarituki määräytyy historiallisin perustein. Alunperin hehtaarituki oli korvausta tuottajahintojen alentamisesta. Näissä maissa hehtaarituen suuruus riippuu edelleen siitä, mitä tilalla 1990-luvulla tuotettiin. Esimerkiksi Italiassa tuki vaihtelee 100 eurosta 500 euroon hehtaarilta tilasta ja alueesta riippuen.
Komissio esittää siirtymistä alueelliseen tasatukeen, joka esimerkiksi Suomessa ja Saksassa on jo käytössä. Monet maat, kuten Ranska ja Irlanti, vaativat siirtymään joustoa, koska tasaaminen muuttaisi merkittävästi tukien jakautumista eri tilojen kesken.
Myös komission esittämälle nuorten viljelijöiden tukijärjestelmälle löytyy jäsenmaiden keskuudesta laajaa tukea. Käytännössä nuori viljelijä saisi muutaman kympin enemmän hehtaaritukea kuin iäkkäämpi kollegansa. Suomi on suhtautunut esitykseen nihkeästi, koska se tulisi Suomen nykyisen nuorten viljelijöiden tuen päälle.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
