Suomalainen syö lihaa säästeliäästi
Tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara seuraa työkseen lihan kulutusta ja sitä ohjaavia tekijöitä. K-Supermarketin lihamestari Jouko Nissinen esittelee valikoimia Espoon Heikintorilla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomi ja Ruotsi ovat pysytelleet lihan kulutuksessa yllättävän lähellä Itä-Euroopan uusia jäsenmaita.
Elintason nousu ei ole johtanut suuriin muutoksiin ruokapöydässä.
”Lihan syönti lähtee kotiruuasta ja sitä kautta suomalaisesta ruokakulttuurista. Sen takia ei tapahdu radikaalia hyppyä mihinkään suuntaan. Peruskulutus on vahvalla pohjalla”, sanoo tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara Suomen Gallup elintarviketieto Oy:stä.
”Olemme myös kuuliaisia lihan syöjiä”, Saarnivaara lisää. Kuuliaisuus tarkoittaa hänen mukaansa pyrkimystä syödä ravitsemussuositusten mukaisesti. Lautasella on silloin paljon muutakin kuin lihaa.
”Jossain toisessa maassa normaali kansalainen ei välttämättä ole kuullutkaan mistään ruokaympyröistä.”
Keskiverto EU-kansalainen kuluttaa Eurostatin kokoamien tietojen mukaan lihaa 12 prosenttia enemmän kuin suomalainen. Ero kasvaa 18 prosenttiin, kun vertailukohteena ovat ”vanhat” EU-15-maat, joihin Suomikin kuuluu.
Suomalainen syö tuoreimman tilaston mukaan lihaa 78 kiloa vuodessa. Yli sataan kiloon yltävät jäsenmaista Kypros, Tanska, Portugali ja Espanja.
Sianlihaa suositaan esimerkiksi Espanjassa, jossa jokaisen kansalaisen kontolle lasketaan yli 60 kiloa vuodessa. Saarnivaara arvelee, että esimerkiksi ilmakuivattu kinkku tapaksina ja alkupaloina kasvattaa sianlihan suosiota.
Suomessa lihan kulutusta hillitsee Saarnivaaran mukaan hinta, joka on edelleen merkittävin ostopäätökseen vaikuttava tekijä.
”Lihan hinta on Suomessa aika korkea, mikä johtuu pitkälle pohjoisesta sijainnista. Tuotanto on meillä kalliimpaa kuin esimerkiksi Etelä-Amerikassa.”
Hinnan nousu ei aina ole kotoperäistä. Se voi johtua esimerkiksi rehun hinnan noususta maailmalla.
”Jos Yhdysvalloissa ei sada vettä, lihan hinta nousee Suomessa. Tämä voi tulla monelle maallikolle yllätyksenä.”
Esimerkki on ajankohtainen, sillä tämä vuosi aloitetaan Saarnivaaran mukaan melko korkeilla rehukustannuksilla.
Hintaan vaikuttaa Saarnivaaran mukaan myös pyrkimys noudattaa tuotantoa sääteleviä direktiivejä varsin kirjaimellisesti.
”Väittäisin, että meillä ollaan eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvissä asioissa edistyksellisiä Euroopassa ja erittäin edistyksellisiä koko maailmassa. Jokainen toimenpide maksaa aina jotakin.”
Ruokatrendit ohjaavat enemmän asenteita ja mediakeskustelua kuin todellista kulutusta.
”Ehkä karppaus merkitsi pientä kulutuksen nousua. En kuitenkaan usko, että sen laantuminen veisi nyt minkään lihalajin kulutuksen kehitystä miinuksen puolelle.”
Lapsiperheet ylläpitävät osaltaan vakaata lihan kulutusta. Kestosuosikkeja ovat monenlaiset jauheliharuuat.
”Lasten terveellistä ja monipuolista ruokavaliota on Suomessa aika vaikea toistaiseksi toteuttaa ilman lihaa.”
Tämä on käynyt ilmi myös lihan kulutusta koskevissa tutkimuksissa.
”Lihasta luopuminen on perheellisten naisten mielestä erittäin vaikeata, ei niinkään henkilökohtaisesti vaan lasten ja kenties aviomiehen takia.”
Lihan kulutus kasvaa maailmassa vielä pitkään. Sen sijaan Euroopassa ei komission ennusteen mukaan tapahdu tällä vuosikymmenellä suuria muutoksia.
Sianlihan ja siipikarjanlihan kulutuksen ennakoidaan kasvavan aavistuksen verran vuosikymmenen loppuun mennessä. Naudanlihan kulutus puolestaan laskee hieman.
”Kun saavutetaan tietty hyvinvoinnin taso ja tulotaso, ihmisillä ei ole varsinkaan nykytrendien vallitessa tahtotilaa kuluttaa entistä enemmän lihaa. Ehkä on saavutettu se itselle sopiva lihan kulutuksen määrä.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
