Sähkön kysynnän hyytyminen pani energiainvestoinnit jäähylle

Ilmatar Oy:n Alajärven Louhukankaan tuulivoimaloita pystytettiin kuluvana kesänä isolla kalustolla. Kuva: Johannes Tervo

”Sähköntuotannon pitää kattaa kysyntää, ei toisinpäin”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tekee selväksi talouden lainalaisuudet.

Kun teollisuuden investoinnit eivät etene korkotason ja yleisen kustannusten nousun seurauksena, ei sähköntuotantoakaan kannata rakentaa lisää.

Yle uutisoi (12.9.), että Suomeen ei ole tehty tänä vuonna yhtään uutta investointipäätöstä tuulivoimaan. Suomeen on lisätuulivoimaa rakenteilla aiempien päätösten perusteella runsaat 3 000 megawattia.

Kun tuulivoimaa on paljon tarjolla, sille ei tahdo löytyä kysyntää tai vientimahdollisuuksia. Suomi on ollut sähkön nettoviejä maaliskuusta lähtien. Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloitti sähköntuotantonsa huhtikuussa.

Sähkön kysyntä on tänä vuonna alhaisempaa kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on tavoitteeksi kirjattu sähköntuotannon kaksinkertaistaminen 15 vuodessa. Tämän toteutuminen edellyttäisi teollisuudelta isoja investointeja niin sanottuun vihreään siirtymään, vetytalouteen. Nämä jäävät vuosikymmenen loppupuolelle, jos toteutuvat.

”Investointien näkökulmasta lisätuulivoiman rakentamisen kannattavuus on heikko. Näkymät ovat alkaneet heiketä”, Leskelä toteaa.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomi on kuin nurkassa. Siirtoyhteydet Keski-Ruotsiin on tänä vuonna ollut kuin kroonisesti rajoitettu. Pohjois-Ruotsissa sähkön hintataso puolestaan on yleensä hyvin alhainen. Suomesta Keski-Ruotsiin sähkön siirtokapasiteettia on 1 200 megawattia. Siitä markkinoiden käytössä on tänä vuonna ollut keskimäärin vain 221 megawattia.

Viron tuhannen megawatin tehoinen siirtoyhteys on usein täynnä. Ison osan kuluneesta vuodesta Suomi on ollut sähkön nettoviejä.

Budjettiriihestä Energiateollisuus toivoo investointeja kannustavia linjauksia. Alan etujärjestö on tyytyväinen hallitusohjelmaan siinä, että ilmasto- ja energiapolitiikan pitkä linja säilyy.

Vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoite säilyi, vaikka hiilinielujen tilanne muuttui tiukemmaksi. Metsät eivät olekaan nieluina niin suuret kuin aiemmin oletettiin.

Keinona korvata luonnonnieluja suuret biopolttolaitokset aiotaan ohjelmassa varustaa hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytettäväksi tai varastoitavaksi vuoteen 2035 mennessä. Mitkä laitokset ovat ”suuria”, sitä ei ole vielä määritelty.

Energiantuotanto on Suomessa jo pitkälti siirtynyt päästöttömään tuotantoon.