Rannikkovesien bakteerit voivat sairastuttaa jopa korvan kautta – tällainen on vibrioositartunta
THL kehottaa välttämään uimista Itämeressä, jos elimistön vastustuskyky on alentunut ja etenkin, jos ihossa on haavaumia.
Meriveden lämpeneminen lisää Vibrio-bakteerien määrää. Lehtikuva / Roni Rekomaa.Suomen rannikkoalueilla uiskentelee nyt tavanomaista enemmän bakteereja, joista voi saada jopa hengenvaarallisen vibrioositaudin.
Heinäkuussa todettiin neljä vakavaa vibrioositapausta Itämeren rannikkovesissä uineilla ihmisillä, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) viime viikolla.
Tartunnat ovat peräisin Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilta.
Kohonneen tartuntariskin vuoksi THL kehottaa välttämään uimista Itämeressä, jos elimistön vastustuskyky on alentunut ja etenkin, jos ihossa on haavaumia.
”Suurimmalle osalle ihmisistä uiminen rannikkovesissä on tälläkin hetkellä aivan turvallista”, THL:n ylilääkäri Leif Lakoma sanoo STT:lle.
Vibrioosi tarttuu uimariin vedestä, kun bakteereja pääsee ihmisen elimistöön. Näin voi käydä esimerkiksi sukellellessa, jos vettä menee korvakäytävään tai sitä nielee.
Bakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi ulkokorvan infektion tai lievän vatsataudin. Tällaisissa tapauksissa sairaalahoitoa ei Lakoman mukaan useinkaan tarvita.
Bakteeri voi löytää tiensä myös ihmisen verenkiertoon ihon haavojen tai rikkonaisten kohtien kautta. Tällöin se voi aiheuttaa paikallisia tulehduksia iholla.
”Jos bakteereja pääsee verenkiertoon, vaatii tauti silloin yleensä antibioottihoitoa sairaalassa.”
Tällaisia tapauksia ovat nyt heinäkuussa ilmi tulleet sairastumiset.
Suurin osa vibriooseista on Lakoman mukaan taudinkuvaltaan lieviä.
Merkittävin vakavan sairastumisen vaara on riskiryhmiin kuuluvilla henkilöillä, jolla elimistön puolustuskyky on esimerkiksi iän ja sairauksien vuoksi heikentynyt.
”Jos riskiryhmään kuuluvilla bakteeri pääsee verenkiertoon esimerkiksi haavan kautta, seurauksena voi olla jopa hengenvaarallinen yleisinfektio”, Lakoma sanoo.
Sepsiksessä eli verenmyrkytyksessä verenkiertoon päässyt bakteeri aiheuttaa yleensä korkean kuumeen sekä yleistilan laskun.
Suomessa vibrioosin aiheuttamia kuolemantapauksia ei Lakomalla ole tiedossa.
”Tartuntatautirekisterin perusteella emme pysty seuraamaan kuolemantapauksia, hän sanoo.”
”Bakteerin päästessä verenkiertoon kyseessä on kuitenkin aina vakava ja mahdollisesti henkeä uhkaava infektio. Nopea antibioottihoidon aloitus on tällöin yleensä tärkeää”, hän lisää.
Vibrioosi on tauti, jota levittävät Vibrio-sukuun kuuluvat bakteerit. Itämeren rannikkovedessä esiintyviä Vibrio -suvun bakteereita ovat V. cholerae, V. vulnificus, V. parahaemolyticus ja V. alganolyticus.
”Vakavia tapauksia aiheuttavat pääsääntöisesti kolme, V. cholerae, V. vulnificus ja V. parahaemolyticus”, Lakoma sanoo.
Heinäkuussa ilmi tulleissa tapauksissa tartunnan aiheuttajia ovat toistaiseksi olleet V. cholerae ja V. vulnificus -bakteerilajit.
Vibrioosia levittävät bakteerit viihtyvät erityisen hyvin murtovedessä.
”Se tarkoittaa merivettä, jonka suolapitoisuus on korkeampi kuin järvissä tai makeassa vedessä, mutta ei kuitenkaan niin korkea kuin valtameressä”, Lakoma selittää.
Itämeri on yksi vesistöistä, jotka tarjoavat Vibrio-bakteereille otollisen elinympäristön.
Ruokaviraston mukaan myös kaloilla esiintyy vibrioosia. Sen aiheuttaja on V. anguillarum -bakteeri.
Tämä bakteeri ei tartu ihmiseen.
”Se aiheuttaa tautia nimenomaan kaloille eikä ihmisille. Tauti aiheuttaa kaloille muun muassa lisääntynyttä kuolleisuutta, verenvuotoja sisäelimiin ja ihoon sekä ihohaavoja”, Ruokaviraston erikoistutkija Marjukka Rask kertoo STT:lle sähköpostitse.
Kaloilla esiintyvää vibrioosia voidaan ehkäistä rokottamalla.
Suomessa tavattavan V. cholerae -bakteerin levittämää vibrioosia ei bakteerin nimestä huolimatta tule sekoittaa hengenvaaralliseen, esimerkiksi tropiikissa esiintyvään koleraan.
Koleraa aiheuttavat V. cholerae -bakteerin kannat, joita ei esiinny Suomessa, Lakoma selventää.
”Koleratautia ei yleensä saada merivedestä. Se leviää tropiikissa ja matalan hygieniatason maissa erityisesti juomaveden välityksellä”, Lakoma sanoo.
Myös Suomessa on ollut yksittäisiä koleratapauksia, mutta tartunta on Lakoman mukaan tällöin saatu yleensä ulkomailla.
Lakoman mukaan vibrioosia aiheuttavia bakteereja on Itämeressä aina jonkin verran. Vibrio-bakteerit eivät olekaan mikään uusi ilmiö, vaan niitä on todennäköisesti esiintynyt Itämeressä aina.
”Tarkastihan tätä ei ole seurattu”, hän tarkentaa.
Ilmastonmuutos saattaa kuitenkin lisätä bakteerien määrää.
”Kun merivesi erityisesti hellekesänä lämpenee, lisääntyy myös bakteerien määrä ja tämän myötä tartuntariski kasvaa.”
Näin kävi hellekesinä vuonna 2014, 2018 ja 2021 – ja myös tänä vuonna.
”Kun Suomeen tulee lämpimämpiä kesiä ja pidempiä hellejaksoja ilmaston lämpenemisen myötä, edesauttaa se bakteerin runsaampaa esiintymistä meressä.”
Lakoman mukaan bakteerien määrä ja tartuntariski kasvavat erityisesti silloin, kun pintaveden lämpötilat lähenevät 20 astetta.
Tällä hetkellä vibrioosiriski on kohonnut rannikolla erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, itäisen Uudenmaan, Helsingin sekä Kymenlaakson alueilla. Muilla Suomen rannikkoalueilla riski on keskitasoa.
Euroopan tautikeskus ECDC raportoi vibrioositilanteesta viikoittain ja tutkii satelliittidatan perusteella Itämeren pintaveden olosuhteita. THL seuraa tautitilannetta ja riskiarviota Suomen rannikkoalueilla.
Vibrioosiriski on kohonnut niin kauan, kun meriveden pintalämpötila säilyy korkeana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
