Metsänhoitoyhdistystenrooli jakaa mieliä
VERKOSSA SANOTTUA
MT:n verkkolehden uutinen metsänhoitoyhdistysten (mhy) tehtävistä vahvisti sitä, minkä tutkimuspäällikkö Ari Ahonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta totesi torstain uutisessa. Hänen mukaansa yhdistysten tuplarooli edunvalvonnassa ja metsänhoidon edistämisessä herättää epäluottamusta, vaikka ”tilanne ei välttämättä ole vaikutuksiltaan niin paha, kuin luullaan”.
Mehtänomistaja olisi valmis lakkauttamaan mhy:t kokonaan, koska ne eivät hänen mielestään kuulu markkinatalouteen.
”Erosin mhy:stä, koska en saa sieltä mitään sellaista palvelua,
jota tarvitsisin tai en saisi esim. UPM:ltä sinne myydessäni. Ostamani metsäpalsta on aiemman omistajan aikana ollut mhy:n hoidossa, ja hoito on ollut todella ammattitaidotonta. Suoraan ostajan kanssa asioidessa hakkuu tehdään silloin, kun ostajan kanssa sovin ja siten, kun myyjänä määrään.”
”Pari vuotta sitten tein puukauppaa ja pyysin tarjouksia.Yllättäen mhy oli ostajan roolissa ja tarjosi noin 7 euroa alhaisempaa mottihintaa kuidussa ja tukissa kuin UPM. Tämän jälkeen erosin mhy:stä”, kertoi Huijausyrityskö?
Pietari P myy aina mhy:n kautta:
”Myyn joka vuosi hankintahakkuuna metsää, takana jo 16 savottatalvea. Yhdistyksen mies on käynyt puut lanssissa mittaamassa. Minun mielestäni tässä on omatoimisen metsänomistajan kannalta plussaa se, että varmasti jokainen tukinpää on luettu samoin kuitupuu mitattu minun läsnäollessani. Tiedän mitä olen myynyt... ja kuinka paljon.”
”Kaksoisroolissaan ja ’hyvä-veli -verkostoissa’ kunnostautuneet mhy:t pitää laittaa noudattamaan Suomen lakeja, aloitetaan vaikka hankintalaista sekä tilaajavastuulaista. Kilpailuvirasto voisi selvittää, toteutuuko hankintalaki esimerkiksi (eläke)vakuutuksissa ja Etelä-Suomen avi tarkastaa kaikki kynnysarvot ylittävät hankkeet”, ehdottaa Missä valvonta?
Useampi kommentoija tarttui uutisessa olleeseen Ahosen kommenttiin siitä, että kilpailuviranomaisia kiinnostaa se, panttaavatko mhy:t ja metsänomistajien liitot leimikoita.
”Kyllä syyt tuohon panttaamiseen on surkea puun hinta ja törkeän kova myyntiverotus. Eli teollisuuden pitää vaan laittaa euroja tiskiin niin puu liikkuu!” totesi Bönder.
Nimimerkki Kuka on renki, kuka on isäntä? näkee metsänhoitoyhdistyksen yhtenä
ostajana muiden joukossa:
”Metsänomistaja saa itse kilpailuttamalla puunostajat tuon 15–20 prosenttia hintaan lisää, itse olen saanut viimeksi tässä kuussa. Kyllä hankintapuu kelpaa, kun tekee kunnollista ja myy firmalle, joka käyttää kyseistä puulajia itse. Olen kysynyt mhy:ltä joka kerta hinnat ja kauppoihinkin ollaan päästy energiapuusta. Raha ratkaisee!”
Hinta on ratkaiseva myös Metsänhoitajan tyttärelle.
”Ei olla hätiköity, jos ostajalla ei ole ollut maksuhaluja. Firmojen on mahdollista pienentää osinkojaan ja miettiä johtajistojensa palkkatasoa ja muita herkkuja. Me osaamme arvostaa omaa panostamme puun tuotannossa ja haluamme
työstämme kohtuullisen palkan puun myyntihinnassa. Ja tärkeä osa onnistuneessa puukaupassa on ollut mhy:n edustaja mitalla, niin on siinäkin saatu oikea tulos.”
KAIJALEENA RUNSTEN
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
