Pohjolan Voima perääkeskustelua vesivoimasta
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen perää julkista keskustelua vesivoiman roolista Suomen energiantuotannossa.
”Vesivoima on puhdasta uusiutuvaa kotimaista energiaa, jonka tuotanto ei vaadi valtion tukea. Sen lisääminen on kuitenkin harmillisen pahasti jumissa.”
Lisärakentaminen edellyttäisi koskiensuojelulain avaamista.
Pohjolan Voima on saamassa päätökseen Iijoen laitosten noin 50 miljoonalla eurolla tehdyt tehonnostot. Yhtiöllä on haluja lisätä vesivoimaa jo rakennetuissa joissa muun muassa säilömällä tulvavedet altaaseen.
Yhtiön osalta se tarkoittaisi Kollajan tekojärven rakentamista Pudasjärvellä.
”Tuulivoiman kasvu lisää säätövoiman tarvetta, ja vesivoima olisi parasta mahdollista säätövoimaa. Vesiallas olisi sähkövarasto, joka olisi otettavissa käyttöön erittäin nopeasti.”
Esimerkiksi Kollaja lisäisi nopeaan säätöön soveltuvaa tehoa 100 megawatilla, mikä olisi arviolta kolmannes tuulivoiman säätötarpeesta vuonna 2020.
Virkkusen mukaan säätövoiman riittävyys on keskeinen haaste tulevina vuosina.
”Tarve tulee kasvamaan, joten säätövoima on olennainen osa energiaomavaraisuutta. Yksin tuonnin varaan jättäytyminen on hintariski.”
Kyse olisi myös tulvasuojelusta. Esimerkiksi Iijoen tulviessa syntyy laaja tulvajärvi, jonka syntyminen voitaisiin estää ohjaamalla ylimääräinen vesi Kollajaan.
Tavallisena vuonna neljännes tulva-ajan vesistä joudutaan juoksuttamaan voimalaitosten ohi, Virkkunen arvioi. Ongelma korostuu sateisena vuonna, kuten nyt.
Virkkusen mielestä vanhat mielikuvat vesivoiman rakentamisesta on syytä unohtaa. ”Nyt eletään erilaista aikaa ja myös toimintatavat ovat toiset.”
Pohjolan Voima on selvittänyt varsin perinpohjaisesti Kollajan vaikutuksia luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön. Selvitysten mukaan tekojärvi ei verottaisi Natura-arvoja ja alue on asumaton.
Pudasjärven kunnalle se toisi arviolta miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa.
Uusimmat selvitykset toimitetaan viranomaisille loppuvuoden aikana lausunnon antoa varten. Vastauksia odotetaan ensi kesään mennessä.
Pohjolan Voima on viime vuosina lisännyt ja lisää jatkossakin metsäenergian käyttöä polttoaineena.
Viime viikolla se otti käyttöön 15. biopolttoainetta käyttävän voimalaitoksensa Hämeenkyrössä ja ensi vuoden alussa käynnistyy Vaasan Vaskiluodossa osakkuusyhtiön biokaasutin, joka korvaa hiilen käyttöä metsähakkeella.
Kun yhtiö käytti bioenergiaa 3 000 gigawattituntia viime vuonna, käyttö kasvanee reiluun 4 000 gigawattituntiin vuonna 2015.
Yhtiö on investoinut uusiutuvaan energiaan noin 1,5 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana. Se on enemmän kuin millään muulla yhtiöllä Pohjoismaissa 2000-luvulla.
Investointipäätökset bioenergiaan on tehty sillä oletuksella, että polttoainetta voidaan käyttää myös jatkossa, Virkkunen sanoo.
Etenkin turpeen käytön tulevaisuus huolestuttaa. ”Vaikka turve tuottaa päästöjä, sen monia hyviä ominaisuuksia ei saa unohtaa”, hän korostaa.
”Laitokset on rakennettu rinnakkaiskäyttöön. Turpeen käyttö tukipolttoaineena varmistaa metsähakkeen hyödyntämisen ja estää voimakattilan kulumista.”
Turpeen käyttöön liittyvät ympäristöhaitat esimerkiksi vesistöissä pitää hoitaa kuntoon. ”Nykytekniikalla sen pitäisi onnistua”, Virkkunen toteaa.
Suomen energiamarkkinoilla kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen. Runsaiden sateiden takia vesivarastot ovat kasvaneet ennätyssuuriksi Norjassa ja Ruotsissa, mikä on painanut sähkön tukkumarkkinahintaa myös Suomessa.
Uutta on myös se, että Venäjältä tuotavan sähkön määrä on jäänyt alle puoleen huippuvuosista.
Virkkusen mukaan tuontia on vähentänyt sähkön kysynnän kasvu itänaapurissa.
”Tämä nostaa esille kysymyksen Suomen sähköomavaraisuudesta, kuinka paljon tarvitsemme perus- ja kuinka paljon säätövoimaa ja tuottaisimmeko me jatkossa sen itse.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
