Kunnat eivät saisikaan luopua vesiomistuksistaan, kiristetty pykäläluonnos lausunnolle

Vesihuoltolakia uudistetaan kunnallisen omistuksen takaamiseksi. Kuva: Juho Leskinen

Hallituksen esitys vesihuoltolain uudistuksesta tiukentuu. Tiukennuksen myötä kunnat eivät saisi enää luopua omistuksessaan olevasta vesihuollosta.

Aiemman esityksen perusteella kunnat olisivat voineet luopua omistamiensa vesihuoltolaitosten vähemmistöosuuksista.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan tiukennus merkitsee isoa heikennystä kuntien itsehallintoon, mutta tavoitteena on varmistaa, että kunnallista vesihuoltoa ei siirry yksityiseen omistukseen.

Lakiuudistuksen uusi pykälä lähtee lausuntokierrokselle torstaina 9. tammikuuta.

Kuntien mahdollisuus myydä omistamansa vesihuollon vähemmistöosuuksia herätti kritiikkiä viime syksynä, kun lakiluonnoksen ensimmäisen version lausuntokierros loppui.

Ensimmäisessä lakiluonnoksessa arvioitiin, että perustuslain takaama kuntien itsehallinto on este vesiomaisuuden täydelle myyntikiellolle. Eduskuntakäsittelyn jälkeen ministeriö pyysi lisälausuntoja myyntikiellosta.

Perustuslaillisen lisäselvityksen jälkeen myyntikielto kuitenkin arvioitiin mahdolliseksi säätää.

”Mutta tätä perustuslakivaliokunta varmasti vielä arvioi”, Essayah sanoo.

Lain voimaantulo tarkoittaisi, että kunnat eivät saisi luopua lainkaan omistamastaan vesihuollosta. Pykälämuutoksen ei arvioida lisäävän valtion taloudellista vastuuta kuntia kohtaan.

Omistusta voisi kuitenkin luovuttaa toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle laitokselle.

Vesihuolto-osuuskuntien toiminta olisi edelleen mahdollista.

Lain voimaantulon jälkeen esimerkiksi kunnan hankkima vesiosuuskunta jäisi pysyvästi kunnalliseen omistukseen.

Lakiluonnos vesiomistuksen myyntikiellosta on saanut alkunsa Vesi on meidän -kansalaisaloitteesta, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti.

Kansalaisaloitteen perustajat kertoivat viime syksynä julkisuudessa, että tavoite oli saattaa voimaan laki, joka vastaa uudistettua lakiluonnosta.