Monien merikalojen kannat kestävät hyvin paikoin hiipuvaa kalastusta – Saaristomereltä nouseva kilon lahna on yllättävän iäkäs

Silakka on Suomen merkittävin saaliskala. Sen kanta on Suomen lähialueilla runsas. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen merkittävimmän saaliskalan silakan kanta pysyi Suomen lähialueilla runsaana vuonna 2020, mutta heikentyi Itämeren pääaltaalla. Selkämerellä nuoria silakoita oli runsaasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalakantaraportissa seurataan ja ennustetaan merellisten kalakantojen tilaa.

Viime vuonna Itämeren silakkasaalis pienentyi edellisestä vuodesta 254 000 tonniin. Myös Suomen silakkakiintiöt ja -saaliit pienenivät. Suomen silakkasaalis oli 92 000 tonnia, josta 64 prosenttia saatiin Selkämereltä.

Vaikka silakan kutukanta on pienentynyt, kanta on edelleen turvallisen suuri. Kuluvalle vuodelle kalastuskiintiötä suurennettiin.

”Viime vuosien runsaat silakkavuosiluokat Selkämeressä ovat todennäköisesti voimistaneet lajinsisäistä ravintokilpailua, mikä on näkynyt silakoiden laihtumisena”, tutkija Jukka Pönni Lukesta kertoo.

Itämeren kilohailisaalis ylitti viime vuonna 270 000 tonnia, josta Suomen osuus kattoi 12 500 tonnia. Kilohailikanta on pienentynyt 1990-luvun huipusta, mutta pysynyt silti runsaana.

Itäinen turskakanta on edelleen heikossa kunnossa, vaikka pohjoisilla alueilla, kuten Ahvenanmerellä turskaa on tavattu enemmän kuin vuosiin.

Saaristomeren kuhakanta näyttää lähteneen kasvuun vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen ja lähestyy nyt vuosituhannen alkuvuosien tasoa. Arviota tukee myös kaupallisten kalastajien yksikkösaaliin kasvu.

Kuhan pyynti on jatkanut vähenemistään. Viime vuonna merialueen kaupallinen saalis oli pienempi kuin kertaakaan 1980-luvun lopun jälkeen, noin 193 tonnia, josta yli puolet Saaristomereltä. Alamitan noston myötä kuhakannan tuottavuus todennäköisesti kuitenkin paranee.

Suomen merialueen kaupallinen siikasaalis pienentyi 389 tonniin. Ahvensaalis puolestaan pieneni 677 tonniin. Ahvenen kalastuksen painopiste on rannikolla Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Vuodesta 1980 merialueen kaupallinen haukisaalis on ollut keskimäärin 211 tonnia. Viime vuonna saalis putosi 129 tonniin.

Vajaahyödynnettyjen särkikalojen pyyntiä tehostettiin Saaristomerellä vuosina 2011–2018. Hankkeen tulosten perusteella lahnan pyyntiä voitaisiin edelleen lisätä huoletta Saaristomerellä.

Särjen osalta on mahdollista, että viime vuosien saalistaso, noin 400 tonnia vuodessa, on lähellä maksimaalista kestävää saalistasoa. Pyynnin lisääminen ei ehkä olisi taloudellisesti järkevää, vaikkakin runsaan särkikannan harventamisesta on etua muulle ekosysteemille.

Saaristomerellä särkikalat varttuvat verrattain hitaasti. Kilon painoinen lahna voi hyvin olla yli 20-vuotias.

Särkikaloja hyödynnetään nykyään enenevissä määrin kalajalosteisiin.