Maaseudulla ensihoitaja ehtii nähdä, miten hoito auttaa, mutta joutuu kohtaamaan usein myös kuoleman

Maaseudulla ensihoitajat voivat hoitaa potilasta useita tunteja, kun matka sairaalaan on pitkä. Kaupungissa taas tehtävä voi olla ohi muutamassa minuutissa. Kuva: Markku Vuorikari

Useampi kuin joka viides suomalainen asuu yli tunnin kuljetusmatkan päässä laajan, ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalasta.

Tällaisia sairaaloita on Suomessa vain 12. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa ne ovat Oulussa ja Rovaniemellä. Kainuusta kuljetusmatka Ouluun tai Kuopioon on yli kaksi tuntia.

Päättäjät eivät aina tule ajatelleeksi, miten ensihoitajan työhön vaikuttaa se, kun pienten sairaaloiden päivystyksistä luovutaan, ensihoidon vastuulääkäri Marko Hoikka Kainuun sote-kuntayhtymästä totesi ensihoitajaopiskelijapäivillä Oulussa torstaina.

Suomessa ja kansainvälisestikin pitkien kuljetusmatkojen vaikutusta potilaan hoitoon on tutkittu vähän.

Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että elintoiminnon häiriöstä kärsineen potilaan kuolemanriski kasvoi yhdellä prosentilla kymmentä kilometriä kohti.

"Suurin yhteys kuljetusmatkalla ja kuolemanriskillä oli hengitysvaikeuspotilaalla", Hoikka kertoi.

Sveitsiläistutkimuksen mukaan pitkä matka lisäsi sydäninfarktipotilaan kuolemanriskiä lähes viidenneksellä lyhyeen kuljetusmatkaan verrattuna.

Hoikan mukaan ensihoitajaopiskelijalle hyvä opinnäytetyön aihe olisi selvittää kuljetusmatkojen vaikutuksia suomalaispotilaille.

Ensihoitajan työ on kaupunkialueella hyvin erityyppistä kuin maaseudulla, jossa välimatkat ovat pitkät.

Jos potillaan luo on parin minuutin matka, hoitajilla on hyvin vähän aikaa orientoitua tehtävään. Sen sijaan, jos potilas on tunnin ajomatkan päässä, työpari ehtii suunnitella huolellisesti taktiikan, mitä kukin tekee.

"Matkalla voi jo konsultoida lääkäriä sekä soittaa kohteeseen ja rauhoitella potilasta ja omaisia", Hoikka kuvaili. Jos tilanne sallii, ensihoitoyksikkö voi ehdottaa, että omainen lähtisi ajamaan ambulanssia vastaan.

Pitkä hälytysajo on kuljettajan kannalta aina riski, sillä kenen tahansa keskittymiskyky herpaantuu, jos ei pidä taukoja. Jos on tunnin posottanut kovaa vauhtia maantietä, voi rampilla iskeä vauhtisokeus. Myös ruuhka voi yllättää.

Maaseudulla ensihoitaja ehtii hoitaa potilasta välimatkan vuoksi pidempään kuin kaupunkialueilla. Esimerkiksi hengitysvaikeudesta kärsivän potilaan oireet voivat helpottua selvästi jo matkalla.

"Ensihoitajalle voi olla palkitsevaa, kun näkee, että hoito auttaa", Hoikka totesi.

Toisaalta, jos potilas esimerkiksi vuotaa kovin, välimatka verituotteiden ja kirurgien äärelle on joskus auttamattoman pitkä.

Näissä tapauksissa maaseudulla työskentelevä ensihoitaja kohtaa kaupunkilaiskollegaa useammin kuoleman. Se voi aiheuttaa ensihoitajalle psyykkistä kuormitusta.

"Ja jos vaikka 50 minuutin ajomatkan päässä on lapsen elvytys, ensihoitaja haluaisi olla jo paikalla auttamassa, eikä istua autossa."