Puolustusteollisuudessa Suomen Nato-jäsenyys otetaan ilolla vastaan – alalla kärsitään maailmanlaajuisesta mikropiiripulasta
Nato-jäsenyyden uskotaan parantavan puolustusteollisuuden liiketoimintamahdollisuuksia.
Maiden asehankinnat näkyvät aina viiveellä puolustusalan yritysten tuloksista. Kuva Patrian konserniin kuuluvan Milworksin tiloista Virossa. Kuva: PatriaVenäjän hyökkäyssota on saanut monet maat panostamaan entistä enemmän omaan puolustukseensa. Puolustusteollisuuden yritysten liikevaihdossa puolustusbudjettien nostamiset näkyvät kuitenkin aina viiveellä, muistuttaa Puolustus ja -ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.
Suomessa näkymät ovat puolustusteollisuuden suhteen tällä hetkellä kaksialaiset.
”Etenkin kulutustarvikkeiden, kuten ampumatarvikkeiden ja suojavarusteiden, varastoja täytetään kovaa vauhtia.”
Joissakin yrityksissä on siirrytty jopa kolmivuoroon kysynnän kattamiseksi.
Toisaalta maiden puolustusbudjettien nostamiset näkyvät aina hankinnoissa viiveellä.
”On siis myös yrityksiä, joissa konflikti ei ole näkynyt vielä millään. Nyt nähdään kulutusmateriaalin tarve, mutta pidemmällä aikavälillä tullaan näkemään esimerkiksi Saksan panostusten merkitykset.”
Myös Suomen Nato-jäsenyyden uskotaan parantavan puolustusteollisuuden näkymiä.
”Kyllä meidän jäsenistöllä on vahva näkemys, että Suomen Nato-jäsenyys parantaisi liiketoimintamahdollisuuksia.”
Viime vuosina puolustustarvikkeiden vienti on ollut Suomessa alamaissa.
Vientiluvan alaisten puolustustarvikkeiden toteutunut vienti vuonna 2020 oli 79,9 miljoonaa euroa, mikä oli matalin vientimäärä kymmeneen vuoteen. Vuonna 2021 lukema oli Karangon mukaan suunnilleen saman verran.
Vielä tässä vaiheessa ei voida sanoa, miltä kuluva vuosi tulee kokonaisuudessaan näyttämään viennin kannalta. Karanko toivoisi kuitenkin päättäjiltä aktivoitumista kotimaisten puolustushankintojen suhteen. Suomi ostaa suurimman osan puolustustarvikkeistaan ulkomailta.
”Jos puhutaan kriittisistä aloista, joissa halutaan tietyn osaamisen ja tuotannon pysyvän Suomessa, niin kyllä sen pitäisi hankintapuolella näkyä.”
Puolustusteollisuus kamppailee tällä hetkellä samojen ongelmien kanssa kuin muutkin teollisuuden alat.
”Pandemia pyöräytti raaka-aineiden ja komponenttien toimitusketjut häiriötilanteeseen. Häiriötilanne ei ole poistunut, vaan lähinnä päinvastoin: kysyntä on vain ennestään kasvanut Venäjän hyökkäyssodan takia.”
Yleisellä tasolla suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten toimituskyky on kuitenkin Karangon mukaan yhä hyvä.
”Elektroniikkakomponentit ovat kaikkein kriittisin materiaali, mutta yksityiskohtiin ei tässä asiassa voi luonnollisesti mennä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
