Jäihin pudonneet eläimet työllistävät pelastajia − usein pelastettava on hirvieläin

Ohuet jäät ovat petollisia paitsi ihmisille myös eläimille. Maaliskuussa 2021 Ruotsinpyhtään palokunta nosti hirvenvasan taljoilla Kymijoesta paikallisten avustuksella. Kuva: Mirka Lindfors

Talven alussa moni heikoille jäille lähtenyt kulkija tippuu jään läpi, eikä pääse omin avuin ylös. Ilmiö on jokavuotinen.

Tänäkin talvena pelastustehtäviä on jo ollut. Itä-Uudellamaalla Porvoon edustalta on pelastettu muun muassa mereen pudonnut saaren asukas koirineen. Eniten on nostettu ylös jäihin uponneita eläimiä.

”Etenkin pienillä järvillä jää on vielä heikkoa. Lähiviikkoina on ollut useampi pelastustehtävä, kun jäälle eksynyt eläin on mennyt jäästä läpi ja pudonnut veteen”, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Björn Westermark.

”Paikoin jää voi olla paksuuntunut, mutta en suosittele menemään vielä millekään jäälle. Ne ovat nyt erittäin petollisia. Näin on aina, kun talven alussa tulee runsaasti lunta”, Westermark varoittelee.

Melkein kaikissa eläintenpelastustehtävissä kyseessä on ollut hirvieläin.

”Täysikasvuinen hirvi painaa peräti 600 kiloa. Joskus se pääsee ylös omin avuin, joskus paikallinen asukas näkee hädässä olevan hirven ja hälyttää apua”, Westermark kertoo.

”Ruotsinpyhtäällä jäihin pudonnut hirvi saatiin pelastettua. Porvoon Ilolassa eläin oli valitettavasti ehtinyt hukkua. Pelastajien tehtäväksi jäi sahata avanto, nostaa jäätynyt hirviemä ylös ja kuljettaa se pois”.

Westermarkin mukaan monisatakiloisen hirven pelastamiseen osallistuu yleensä paljon väkeä. Operaatioon saattaa kulua useampi tunti.

”Pintapelastaja menee veteen ja laittaa kuormaliinat eläimen ympäri, minkä jälkeen se vedetään miesvoimin ylös järvestä. Yleensä eläin itsekin yrittää auttaa itseään ylös”, Westermark sanoo.

Joulukuun puolivälissä pelastusyksiköt nostivat merestä hirvenvasan Porvoon Sondbyssä. Hirviemä ja vasa olivat lähteneet mantereelta saareen koiran ajamana, mutta vasan matka päättyi epäonnisesti.

Pelastajat joutuivat käyttämään ilmatyynyalusta vasan luokse päästäkseen, sillä heikoille jäille ei ollut menemistä jalan. Eläimen voimat olivat kuitenkin ehtyneet ennen kuin apu ehti paikalle.

Lumen alla ja virtapaikoissa jää saattaa olla vain muutaman sentin paksuista, varoitetaan pelastuslaitokselta. Kuva: Pekka Fali

Palomestari Westermarkin mukaan jää ei ole kantavaa vielä Uudenmaan järvillä tai merellä. Hän kehottaa välttämään jäillä liikkumista. Vaikka jään pinta näyttää tukevalta, lumikannen alla jäätä voi olla vain pari senttiä.

Myös Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränen varoittelee heikoista merijäistä. Lumisateet ovat hidastaneet jään paksuuntumista, ja lauha sää on pehmentänyt jääkantta.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi puolestaan muistuttaa, että lauhan sään jälkeen järvien jäälle on kertynyt sulamisvettä. On mahdotonta sanoa, missä kohtaa jää kantaa.

”Esimerkiksi Keski-Suomen korkeudella jään paksuus näyttää mittauksissa olevan 10 senttiä, mutta lauhtuminen voi aiheuttaa virtauksia, jotka ohentavat jäätä arvaamattomasti. Vaarallisia ovat myös perinteiset virtapaikat siltojen alla sekä ojien ja purojen laskupaikoilla, missä jää haurastuu nopeasti.”

Myllyniemen mukaan Lapissa ja Koillismaalla, minne lauhtuminen ei ole yltänyt, jää säilynee vahvana, mikäli talvinen sää jatkuu.