Suomi alisuoriutuu kierrätyksessä ja maksaa siksi EU:lle sanktioita – näin tilanne korjataan

Pakkausmuovipaaleja kierrätyslaitoksella. Suomi maksaa EU:lle pitkän pennin muovijätteestä, joka ei päädy kiertoon.  Kuva: MT:n arkisto

Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden laskettuna ja tuottaa runsaasti jätettä. Olemme kierrätyksen ja resurssien tuottavuuden osalta takamatkalla.

Suomi maksaa vuosittain EU:lle noin sadan miljoonan euron sanktiot pakkausmuovitonneista, jotka jäävät kierrättämättä.

Suunnan muuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö ovat käynnistäneet kiertotalouden green deal -ohjelman, jossa yritykset, alueet ja järjestöt voivat tehdä valtion kirittämänä vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalouden edistämiseksi.

Luvassa on rahoitusta ainakin EU:sta ja työpajoja sitoumusten laatimiseksi.

Ensimmäiset toimijat ovat jo sitoumuksensa tehneet ja kymmeniä on valmisteilla.

Yksi green deal -sitoumusta valmistelevista tahoista on MTK. Järjestön tavoitteena on edistää biometaanin tuotantoa biokaasusta sekä muiden korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämistä. Lisäksi on tarpeen lisätä kierrätysravinteiden ja maanparannusaineiden käyttöä. MTK suunnittelee sitoutuvansa edistämään biopohjaisten materiaalien kiertoa digitaalisella kauppapaikalla.

Mukana on myös yrityksiä ja kaupunkeja, jotka sitoutuvat muun muassa lisäämään maamassojen, rakennusjätteiden ja muovien kierrätystä.

Green deal -sopimukset ulottuvat myös teollisuuteen, kestävään kulutukseen, energiajärjestelmään ja ruokaketjuun. Keskiössä on ilmastopäästöjen, luontokadon ja luonnonvarojen kulutuksen hillintä.

Yhä vähemmästä on tiristettävä enemmän lisäarvoa.

”Kiertotalousyritysten liikevaihto on kasvussa, joten siitä on tehtävä talouskasvun hammas”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen muotoili sopimusten julkistustilaisuudessa torstaina Helsingissä.

Mykkäsen mukaan kiertotalouden vauhdittaminen vaatii luvituksen nopeuttamista, johon tähdätään sulauttamalla ely-keskukset ja aluehallintoviranomaiset yhteen. Myös sähkömarkkinalain muutoksella helpotetaan muun muassa yksityisen infran rakentamista ja energian varastointia.

Jätelaki muuttuu tällä vaalikaudella kiertotalouslaiksi. Yksi kysymys siinä on, puretaanko jätteenkäsittelyn alueellisia monopoleja ja avataan markkinoita kilpailulle.

Mykkäsen mielestä laki ei saisi enää jatkossa jarruttaa materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Tehtyihin green deal -sitoumuksiin voi tutustua sivustolla sitoumus2050.fi.

Juttua muokattu 13.9. klo 9 korjaamalla tekstiin, että MTK vasta valmistelee green deal -sopimustaan.