Maaperän hiili on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana

Yksivuotisten viljelyssä maan säännöllinen muokkaus rikkoo maan hiiltä sitovaa mururakennetta. Kuva: Markku Vuorikari

Kivennäismaiden maaperän hiili on vähentynyt peltomailla viime vuosikymmenten aikana, ilmenee Jaakko Heikkisen Helsingin yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta.

Maaperäseurannan perusteella hiiltä on kadonnut kivennäismaiden pintaosasta vuosittain noin 220 kiloa hehtaarilta.

Heikkisen tutkimuksen perusteella suomalaisessa peltomaassa on kuitenkin runsaasti hiiltä. Kivennäismaiden 15 senttimetrin vahvuisessa pintakerroksessa hiiltä on keskimäärin 41 ja 67 tonnia hehtaarilla riippuen maalajista, viljelykasvista ja alueesta.

Pelloilla havaittava hiilen väheneminen johtuu niillä ennen pellonraivausta kertyneen hiilen hajoamisesta.

Vähenemistä ovat aiheuttaneet viljelyn voimaperäistyminen ja yksivuotisten kasvien viljelyn yleistyminen. Yksivuotisten viljelyssä maan säännöllinen muokkaus rikkoo maan hiiltä sitovaa mururakennetta.

”Havaittu hiilen määrän laskeva suuntaus on epäedullista ilmaston, ympäristön ja kestävän ruuantuotannon kannalta”, Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa pintamaassa tapahtuvat muutokset saattavat heijastaa syvemmissäkin maakerroksissa tapahtuvia muutoksia.

”Erityisesti ilmastovaikutusten näkökulmasta olisikin tärkeää saada tietoa syvien maakerrosten hiilivarastosta ja maanviljelyn pitkäaikaista vaikutuksista siihen”, Heikkinen toteaa.

Ilmakehään verrattuna maassa on lähes kaksinkertainen määrä hiiltä. Pienikin muutos maaperän hiilen määrässä voi vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmaston muutokseen.

Heikkisen väitöstutkimus perustuu valtakunnallisen maaperäseurannan aineistoon sekä Upsalan ja Pushchinon pitkäaikaisiin kenttäkokeisiin.