Kaupunkien kerrostaloja odottavat vuodenvaihteessa muhkeat kiinteistöveron korotukset – veroa peritty vuosikausia liian vähän suojelusyistä

Alennetulla rakennusoikeudella on suojeltu arvokiinteistöjä. Veronkorotus tuntuu sitä pienemmältä, mitä isompi on yhtiö. Kuvan yhtiö ei liity suoraan juttuun. Kuva: Jaana Kankaanpää

Osaa isojen kaupunkien kerrostaloja odottaa muhkea kiinteistöveron korotus vuodenvaihteessa. Arviolta 3 000–4 000 taloyhtiön verotusperusteet muuttuvat ja voivat kasvattaa maksettavaa veroa roimasti.

Näin käy yhtiöissä, joissa verotusarvon laskennassa on käytetty voimassa olevan kaavan mukaista rakennusoikeutta, mutta todellisuudessa tontilla seisookin suurempi talo.

Kysymyksessä on niin sanottu kaksitasokaava.

Taloyhtiöiden rakennusoikeutta on aikanaan paperilla leikattu, jotta ennen sotia rakennettuja taloja ei purettaisi ja tilalle rakennettaisi uusia. Purkuvimma oli valloillaan etenkin 1960–80-luvuilla.

Tällaisia yhtiöitä on ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Porvoossa, Oulussa, Vaasassa ja Hämeenlinnassa. Kaikki eivät kuitenkaan ehtine mukaan veromuutokseen vielä alkavana vuonna.

Helsingin kantakaupungissa eli kalleimmissa asuinkortteleissa Eirasta Töölöön tällaisia taloyhtiöitä on arviolta 1 500.

Helsingin kaupunki päätti alkaa periä kiinteistöveroa todellisen maapohjan käytön mukaan, ja asian ratkaisi lopulta Korkein hallinto-oikeus kaupungin hyväksi.

Kaupunki saa ratkaisulla 5–10 miljoonan euron lisätulot, ja taloyhtiöille tulee enimmillään 35 000 euron lisälasku.

Kaksitasokaavoja on muissakin kaupungeissa, muun muassa Raumalla, ja myös omakotitaloissa.

Verotusmuutos koskee maapohjan kiinteistöveroa. Vero voi nousta kymmeniä prosentteja ja jopa nelinkertaiseksi, jos pinta-alaleikkuri on ollut esimerkiksi 75 prosenttia. Tällöin vain 25 prosentista todellisesta pinta-alasta on maksettu tähän saakka veroa.

Yhtiö on siis ikään kuin maksanut vuosikaudet alennettua kiinteistöveroa.

Yksittäiselle asukkaalle paluu todellisiin verotusperusteisiin näkyy yhtiövastikkeen nousuna, joka voi olla satoja euroja huoneistoa ja vuotta kohti.

"Jos ei asiaan ole vielä havahduttu, taloyhtiössä kannattaa nyt tarkistaa 2018 verotuksen perusteet, ettei tule yllätystä kesken tilikauden 2019", Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Hoitovastikkeesta 5–15 prosenttia menee Keron mukaan kiinteistöveroon ja veroihin yhteensä 29 prosenttia, kun sähkö- ja arvonlisäverot lasketaan mukaan. Kaikkine palveluineen taloyhtiöiden kautta kiertää vuosittain viitisen miljardia euroa, josta maksetaan veroja 1,5–1,6 miljardia euroa.

Lue myös MT Plus -juttu kiinteistöveron uudistuksesta:

Kiinteistöverotuksen perusteet muuttuvat – viemäri ei enää nosta asunnon arvoa